Julkaistu Suomenmaassa 16.9.2024
Yhä useammin saan kuulla huolestunutta palautetta ja kertomuksia siitä, kuinka maaseudulla ei toimi enää netti eikä edes tavalliset puhelut. Ongelmat ovat lisääntyneet viimeisen vuoden aikana sitä mukaa kun operaattorit ovat aloittaneet 3G-verkkojen purkamista erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Suomen Yhteisverkon mukaan 3G-verkon alasajo jatkuu ja urakka on tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Alasajolla aiotaan vapauttaa vanhan tekniikan käytössä olleet taajuudet ja resurssit turvallisemmille ja tehokkaammille 4G- ja 5G-teknologioille.
Verkon alasajo koskee pinta-alaltaan lähes puolta Suomea aina Kuopion korkeudelta Venäjän rajalle Lieksaan ja länteen merelle Raaheen saakka. Viime viikolla hävisi Oulun seudun verkko ja loppusyksyllä yhteyksien katkaisu etenee pohjoisen käsivartta myöten.
Ongelmat ovat jo käsillä: puhelut pätkivät, ajossa olevia takseja ei tavoiteta ja lypsyrobottien yhteyksien kanssa on ongelmia. Lisäksi huolta herättävät myös sairastapaukset ja muut hätätilanteet. Tekniikan uusiminen ei sinällään ole uutta. Ongelma muodostuu, kun riittävän toimintavarmoista ratkaisuista haja-asutusalueelle ei pidetä kiinni.
Oman haasteensa soppaan lisää Venäjän aiheuttama häirintä ja epäilty ilkivalta yhteystorneihin sekä vaikuttaminen laajemminkin tietoliikenneinfraan. Kaikkeen ei ole varauduttu, eikä täysin varmasti pystytäkään. Tämä korostaa entisestään riittävien ja luotettavien yhteyksien turvaamista.
Nopeammat 4G- ja 5G-verkot eivät haja-asutusalueilla korvaa 3G-verkon poistumista, sillä niiden käyttämät taajuudet kantavat liian lyhyen matkan. 5G-verkko toimii käytännössä vain kaupunkiseuduilla ja sielläkin lähinnä ruutukaava-alueella.
4G-tekniikka puolestaan on tarkoitettu pääosin taajamaetäisyyksille. Haja-asutusalueiden 3G-verkoista riippuvaiset laitteet nojautuvat ns. 2G-yhteyksiin, jotka eivät valitettavasti tue riittäviä tiedonsiirtonopeuksia.
Heikentynyt tietotekninen saavutettavuus ei ole ainoastaan alueiden ja kansallinen huoli, vaan muuttuneen turvallisuusympäristön ja Venäjän vaikutustoimien myötä ongelmaan pitäisi tarttua myös EU:n.
Lähetin komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, kuinka se pyrkii varmistamaan riittävien, mutta myös turvallisten ja toimintavarmojen tietoliikenneyhteyksien toimivuuden harvaan asutuilla seuduilla Euroopan itäisellä reunalla, Venäjän rajan vastaisilla alueilla.
Komissio on aiemmin luvannut kaikille EU-talouksille gigabitin yhteydet Gigabit Society 2025 -aloitteessaan.
Vielä ollaan siitä kovin kaukana.
Valitettavasti myös vastoin yleistä mielikuvaa, Suomessa on Euroopan suurimmat nopeuserot maaseudun ja kaupunkien kotitalouksien välillä. Suomessa vain 46 prosentilla (v. 2022) maaseudun kotitalouksista oli kiinteä yhteys, kun esimerkiksi Romaniassa vastaava lukema oli 53 prosenttia.
Ilman toimivia yhteyksiä, haja-asutusalueita myöten, ei voida puhua tasavertaisista mahdollisuuksista tai reilun investointiympäristön toteutumisesta.
