Mukavaa perjantaita kaikille,
Älykkäät kylät tarjoavat mahdollisuuksia maaseudulle. Keskiviikkona matkustin Brysselistä kauniiseen Sloveniaan, jonne minut kutsuttiin puhumaan ”älykkäät kylät” –paneeliin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana. Älykkäillä kylillä tarkoitetaan kyliä, jotka kehittävät älykkäitä̈ ratkaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen. Paneelissa keskustelimme Euroopan maaseutualueiden digitalisaatiosta, jossa Suomi on jo pitkällä, ja pääsin kertomaan muun muassa suomalaisten mökkikulttuurista, joissa kylillä on tärkeä rooli, sekä monipaikkaisuuden mahdollisuuksista. Paneeliin osallistui lisäkseni Slovenian maatalous-, metsä- ja ruokaministeri Jože Podgoršek, kehitys- ja koheesioministeri Zvone Černač sekä työ-, perhe-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden ministeri Janez Cigler Kralj, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n pääjohtaja Qu Dongyu sekä entisiä ja nykyisiä meppejä ja kansanedustajia ympäri Eurooppaa. Paneelinosallistujien yhteinen viesti oli, että tarvitsemme selkeää symbioosia maaseutu- ja kaupunkialueiden välille ja maaseutualueilla on paljon käyttämätöntä potentiaalia.
Lisäksi pääsimme vierailemaan GEN Energija yrityksessä, joka tuottaa noin 30 prosenttia Slovenian energiasta ja myy myös naapurimaihin sähköä. Olimme kaikki yhtä mieltä sähkönhinnan kovasta noususta viimeaikoina ja siitä että kaikilla tulee olla tasapuolinen mahdollisuus energiansaantiin. Kävimme myös tutustumassa taidenäyttelyyn entisessä luostarissa galleria Božidar Jakacissa. Lauantaina saamme esityksen paikallisista maaseudunkehittämistoimista Sloveniassa, Kroatiassa ja Suomessa, minkä jälkeen suuntaamme tutustumaan viininkorjuuseen. Maatalous on yksi suurimmista työllistävistä aloista Sloveniassa.
Ilmasto, ilmailu ja kestävät biopolttoaineet. Komissaari Adina Valean oli maanantaina vieraanamme liikennevaliokunnassa puhumassa EU:n Fit for 55 ilmastopaketista. Paketissa on 13 eri aloitetta, joista 11 koskettavat suoraan liikennesektoria. Ilmailualan kestäviä polttoaineita koskeva ReFuelEU Aviation on avainasemassa lentoliikenteen päästöjen vähentämiseen ja minusta ilmailualalle ehdotettu biopolttoaineiden sekoitevelvoite on hyvä. Aloite ehdottaa, että vuodesta 2025 alkaen 2 prosenttia lentokoneen polttoaineesta pitää olla uusiutuvaa, vuonna 2030 vaatimus nousisi 5 prosenttiin ja vuonna 2035 jo 20 prosenttiin. Meillä on Suomessa runsaasti bioalan osaamista, ja omat tavoitteemme ovat jopa korkeampia. Nostin keskustelussa esiin huolen komission ehdottamasta, melko suppeasta, kestäväksi kelpuutettavien polttoaineiden raaka-ainelistasta. Jos jo nyt käytössä olevat eläinrasvapohjaiset raaka-aineet puuttuvat kestävien listalta, voiko esitettyisiin tavoitteisiin realistisesti päästä? En saanut vastausta komissaarilta kysymykseeni. Parlamentti aloittaa tänä syksynä aloitteen käsittelyn, jolloin pääsemme ratkomaan epäselväksi jääneitä asioita.
Työ akkuasetuksen parissa parlamentissa jatkuu. EU:n uusi kunnianhimoinen akkuasetus tulee uudistamaan akkualaa valmistuksesta kierrätykseen ja lainsäädäntö työ on parhaillaan käynnissä parlamentissa. Teollisuusvaliokunta äänesti tällä viikolla oman lausuntonsa läpi suurella enemmistöllä. Meillä liikennevaliokunnassa neuvottelut kompromisseista ovat parhaillaan käynnissä. Olen tyytyväinen, että monet ehdottamistani tarkistuksista on otettu hyvin vastaan neuvottelussa. Tavoitteenani on saada myös kevyen liikenteen akut mukaan asetuksen piiriin, jotta voimme varmistua, että tuotantoketjussa noudatetaan asianmukaista huolellisuutta ja että akut kierrätetään tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Vahva eurooppalainen lainsäädäntö luo kysyntää Suomessa kovassa kasvussa olevalle akkualalle. Liikennevaliokunnan lausunnosta äänestetään loppuvuodesta.
Taksonomian vastalause kaatui ympäristövaliokunnassa. Paljon kritiikkiä viime kuukausina saanut säädösehdotus taksonomian ilmastokriteereistä eli kestävän rahoituksen luokittelusta oli tällä viikolla ympäristövaliokunnan käsittelyssä. Ruotsalaiskollegani Emma Wiesnerin kokoama vastalause kaatui äänestyksessä luvuin 34-92. Säädösehdotus on ongelmallinen esimerkiksi metsätalouden näkökulmasta, sillä jo olemassa olevan lainsäädännön kanssa päällekkäinen ympäristö- ja ilmastovaatimusten raportointi loisi hankalaa uutta byrokratiaa erityisesti puunhankintaan. Esityksen mukaan jopa yli 13 hehtaarin metsätila joutuisi teettämään ilmastohyötyanalyysin ja raportoinnin 30 vuoden takaisista toimista tilalla päästäkseen vihreän rahoituksen piiriin, vaikka juuri metsät sitovat hiiltä ja metsien hoitamisen sääntely kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan. Ensi viikolla parlamentti äänestää tästä taksonomian säädöksestä, sillä ECR ryhmä on tehnyt siitä vastalauseen. Epäselvyyksiä on myös esimerkiksi vesivoimaa ja bioenergiaa koskevissa kriteereissä. Yleisesti on ongelmallista, että EU:n komissio on ryhtynyt politikoimaan näillä delegoiduilla säädöksillä, joiden tarkoituksena on olla täydentävää teknisluontoista lainsäädäntöä. Näistä päätettäessä parlamentti ja neuvosto eivät ole mukana sisällön määrittämisessä, vaan voivat vain joko hylätä tai hyväksyä esityksen.
Keskustan meppilehti on nyt luettavissa! Olemme tiimiemme kanssa touhunneet meppilehden parissa viime alkukeväästä alkaen ja vihdon se on valmis! Halusimme koota yhteen vuoden tapahtumat ja katsoa EU:n tulevaisuuteen keskustalaisen meppikollegani Mauri Pekkarisen kanssa. Kerromme lehdessä vieraskirjoittajien kanssa meihin suomalaisiin vaikuttavista, EU:n isoista kokonaisuuksista ilmastopaketista maatalouspolitiikan ja aluepolitiikan uudistuksiin, joiden parissa teemme töitä joka päivä. Se sisältää pilkahduksia meppien arjesta, hieman meistä pintaa syvemmältä sekä paljon muuta! Lehteä pääset lukemaan täältä.
Rentouttavaa viikonloppua toivottaen,
Elsi
