Julkaistu Suomenmaassa 8.12.2022
Ranskan presidentti Emmanuel Macron Yhdysvaltojen vierailullaan ilmaisi aikeistaan olla yhteyksissä Putiniin ja antoi samalla ymmärrystä Venäjän turvallisuushuolille. Ulostulollaan Macron pyrki ottamaan johtajuutta, mikä herätti heti varautuneen vastaanoton länsivalloissa. Macron on aiemminkin ollut yleistä linjaa ymmärtäväisempi Venäjän suhteen.
Venäjän turvallisuushuolia pohtiessaan Macronin olisi syytä muistaa, että ainoa Euroopan turvallisuutta tällä hetkellä järkyttävä taho on Venäjä itse. Vaikka halu sodan päättämiseksi ja rauhan palauttamiseksi on meillä kaikilla yhteinen, on tiedostettava, ettemme voi Ukrainan puolesta päätöstä tehdä tai heidän ylitsensä asiassa neuvotella. Naiivi ei tässäkään sovi olla ja toimenpiteitä rauhan edistämiseksi on tehtävä, mutta Venäjän väkivaltaiselle laajentumispolitiikalle ei pidä antaa tuumaakaan periksi.
Puheet Nato-maiden antamista turvatakuista Venäjälle, jos se palaisi neuvottelupöytään, tuntuvat siksi pöyristyttäviltä. Ne sataisivat vain Venäjän laariin ja osoittaisivat, että Putinin taktiikka edistää poliittisia tavoitteitaan sotilaallisella voimalla toimii. Nyt on keskityttävä Ukrainan tukemiseen, jotta Venäjän valitseman strategian voidaan osoittaa olevan kaikkein huonoin ja kallein vaihtoehto, jota ei yhdenkään maan kannata koskaan lähteä toistamaan.
EU-maat yrittivät päästä sopuun Ukrainan seuraavasta, 18 miljardin euron tukipaketista. Alkuviikosta jäsenmaiden valtiovarainministereiden kokouksessa Unkari kuitenkin torppasi tukipaketin omien EU-varojensa jäädyttämisen seurauksena. Tukipakettipäätös edellyttää yksimielisyyttä ja on nyt oikeusvaltioperiaatteita rikkovan Unkarin pääministeri Viktor Orbánin panttivankina. Orbánin törkeän kiristyksen edessä ei sovi antaa periksi eikä väärinkäytöksiä saa katsoa läpi sormien. Parlamentin ja komission päätös Unkarin EU-elvytysvarojen jäädyttämiseksi oli oikea. Komission on löydettävä kiertotieratkaisu tukipaketin saamiseksi perille Ukrainaan aikataulussaan, jos Unkari ei taivu.
Kun historiankirjoja aikanaan Ukrainan sodan ajasta kirjoitetaan, on syytä varmistaa nyt, että olemme historian oikealla puolella. Tässä tilanteessa se tarkoittaa Ukrainan väsymätöntä tukemista ja venäläisten joukkojen pakottamista perääntymään – ei öykkäreiden ja väärinkäyttäjien tahtoon ja kiristykseen taipumista.
