Mukavaa perjantaita!
Tällä viikolla matkustimme jälleen täysistuntoon Strasbourgiin. Voit katsoa täysistuntoviikon videoterveiseni täältä.
Metsäkatoasetus sotii oikeustajua vastaan. Parlamentti hyväksyi kiistellyn metsäkatoasetuksen lopullisen lakitekstin selvin äänin 552 puolesta, 44 vastaan ja 43 tyhjää. Vaikka lähtökohta asetukselle oli hyvä, pidän lopullista neuvottelutulosta mahdottomana hyväksyä ja äänestin siksi sitä vastaan täysistunnossa. Asetus kattaa maailmanlaajuisesti eniten metsäkatoa aiheuttavat tuotteet, jotka ovat nautaeläimet, kaakao, kahvi, soija, kumi, palmuöljy ja puu. On tärkeää, että näiden metsäkatoa esimerkiksi sademetsissä aiheuttaneiden tuotteiden kauppaa Euroopan markkinoilla rajoitetaan, mutta nykymuodossaan asetus asettaa myös eurooppalaiset ja suomalaiset naudanlihan- ja maidontuottajat todella epävarmaan asemaan. Lisäksi asetus kohtelee eri sektoreita eriarvoisesti: esimerkiksi energia- ja liikenneinfrastruktuurin rakennushankkeet aiheuttavat myös metsäkatoa, mutta vain edellä mainittuja kuutta alaa rangaistaan. Nyt tuottajat ovat joutuneet tilanteeseen, jossa maa- ja metsätalousministeriö on suositellut pistämään jäihin meneillään olevat uusien navettojen investoinnit siksi aikaa, kunnes ministeriö on selvittänyt asetuksen epäselvyydet mm. sen suhteen, lasketaanko uusien tuotantorakennusten tieltä kaadetut puut metsäkadoksi. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteen voi lukea täältä. Myös asetuksen taannehtiva luonne on oikeustajun vastainen. Asetus koskee 31.12.2020 jälkeen tehtyjä toimia, mutta tuottajilla ei tietenkään ole ollut mahdollisuutta ennakoida tätä sääntelyä investointeja suunnitellessaan. Toimeenpanovaiheessa asetukseen on saatava selkeyttä ja oikeudenmukaisuutta ja varmistettava, että Suomi luokitellaan metsäkadon suhteen matalan riskin maaksi. Kiire epäselvyyksien ratkaisemisella on, sillä asetuksen on tarkoitus tulla voimaan jo touko-kesäkuussa. Tiedotteeni metsäkatoäänestyksestä voi lukea täältä. Täysistunnossa pitämäni puheen voi katsoa täältä.
Päästökauppajärjestelmän uudistus hyväksyttiin. EU:n ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi luotu Fit for 55 -ilmastopaketti sisälsi Euroopan päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistuksen, jonka lopullinen neuvottelutulos sinetöitiin nyt. Sen keskeisimpiä uudistuksia oli mm. ilmaisten päästöoikeuksien poistaminen vaiheittain vuodesta 2026 alkaen. Samalla tieliikenne ja rakennukset tuodaan osaksi uutta järjestelmää vuodesta 2027 lähtien. Hyväksyimme myös meriliikenteen päästöjen sisällyttämisen ETS:ään ja lentoliikenteen päästökauppajärjestelmän uudistamisen. Jäävahvisteiset laivat huomioidaan päästökaupassa vuoden 2030 loppuun. Uusi päästökauppajärjestelmä toimii markkinaehtoisesti, mikä oli Suomenkin kanta.
Hiilitullit ja sosiaalinen ilmastorahasto. Merkittävästi päästökauppauudistukseen linkittyvät uusi hiilirajamekanismi (CBAM) sekä sosiaalinen ilmastorahasto, joiden neuvottelutulokset myöskin hyväksyttiin. Hiilirajamekanismin avulla EU voi kannustaa myös unionin ulkopuolisia maita kunnianhimoisiin ilmastotoimiin. Lisäksi sillä ehkäistään tuotannon siirtymistä pois EU:n alueelta löysemmän ilmastosääntelyn perässä, kun unionin alueelle tuotavista hiili-intensiivisistä tuotteista joutuu maksamaan hiilitullin. Mekanismi otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2026–2034. Lisäksi hyväksynnän sai myös sosiaalinen ilmastorahasto, jonka avulla on tarkoitus tukea heikommassa asemassa olevia eurooppalaisia kotitalouksia ja yrityksiä vihreässä energiasiirtymässä. Äänestin itse tätä esitystä vastaan, sillä vaikka tällaiset tuet ovat kyllä sinällään kannatettava idea, ne kuuluvat sosiaalipolitiikan piiriin, jonka taas pitäisi mielestäni säilyä jokaisen jäsenvaltion omalla vastuulla. Myös Suomen kanta sosiaalisen ilmastorahaston suhteen oli kriittinen. Rahoitus sille on tarkoitus löytää mm. EU:n budjetista ja uudesta päästökauppajärjestelmästä saatavista tuloista.
Ukrainan viljakuljetusten solidaarisuuskäytävät vaarassa. Viime viikonloppuna Slovakia, Puola, Unkari ja Bulgaria kielsivät kokonaan tai osittain ukrainalaisen viljan ja joidenkin elintarvikkeiden tuonnin maahansa. Etenkin Puolassa kielto oli jo pitkään jatkuneen kotimaisten tuottajien painostuksen kärjistymä. Kun EU perusti Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen solidaarisuuskäytävät viljan ja elintarvikkeiden saamiseksi ulos Ukrainasta ja Ukrainan tuotannosta riippuvaisiin maihin, valitettavasti suuret määrät halvempaa ja osin huonompilaatuista viljaa päätyi Keski-Euroopan maihin, etenkin Ukrainan naapurimaihin. Tämä on aiheuttanut markkinahäiriöitä, ja Puolan ja Unkarin maanviljelijät pelkäävät tulojensa romahtavan, jos Ukrainan halvempia maataloustuotteita päätyy edelleen markkinoille. Kauppapolitiikka kuuluu kuitenkin EU:n yksinomaisen toimivallan alle, ja komissio on painavasti ilmoittanut kieltojen olevan unionin kauppapolitiikan sääntöjen vastaisia. Esimerkiksi maatalouskomissaari, itsekin puolalainen Janusz Wojciechowski painotti kieltojen olevan täysin hyväksymättömissä. Monessa maassa kiellot ovat osa sisäpoliittista peliä, sillä mm. Puolassa on syksyllä vaalit edessä, ja Bulgarian presidenttiä pidetään osin Venäjä-mielisenä. Renew-ryhmämme on ottanut tiukasti kantaa asiaan tämän viikon aikana. Olemme yhtä mieltä siitä, että tuottajien hätä on otettava tosissaan, sillä ukrainalaisen viljan vaikutus heidän markkinoihinsa on merkittävä. Tuontikielto ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu. Vaadimme solidaarisuutta sodasta kärsivälle Ukrainalle ja että viljanvienti Ukrainasta jatkuu maateitse, sillä Mustanmeren viljasopimuksen jatko on ollut aina hämärän peitossa. Odotamme komission ryhtyvän konkreettisiin toimiin tilanteen ratkaisemiseksi EU:n tasolla. Renew-ryhmän tiedotteen aiheesta voi lukea täältä (englanniksi).
Tapaamisia ja vieraita Strasbourgissa. Viikkoon mahtui äänestyksien ja keskustelujen ohella myös monenmoista neuvottelua, tapahtumaa ja tapaamista. Osallistuin tiistaina etäyhteyksin Bioenergia ry:n kevätseminaariin ja vein EU-terveisiä vihreän siirtymän ja energiaomavaraisuuden teemoista. Torstaina Strasbourgissa luonani vieraili Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS:in hallitus ja henkilökuntaa, joiden kanssa kävimme keskustelua EU-vaikuttamisesta ja unionin tulevaisuuden näkymistä.
Keskustan puoluevaltuusto. Viikonlopuksi suuntaan keskustan puoluevaltuuston kokoukseen ja vien samalla meppidelegaatiomme Brysselin-terveiset kokousväelle. Siellä keskustelun keskiössä ovat eittämättä vaalien jälkimainingit ja hallitusneuvottelut, joita itse seuraamme tällä kertaa oppositiosta käsin. Kirjoitin hallitusneuvottelutilanteesta Suomenmaan kolumniini, jonka voi lukea täältä.
Aurinkoista viikonloppua!
Elsi
