Mukavaa perjantaita! Tänään, 9. kesäkuuta, on tasan vuosi aikaa ensi vuoden EU-vaaleihin.
Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistuksen neuvottelut alkoivat maatalousvaliokunnassa. Neuvottelut pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistuksesta ovat pyörähtäneet käyntiin kaikissa lausunnon antavissa valiokunnissa. Kävimme tällä viikolla maatalousvaliokunnassa ensimmäisen neuvottelukokouksen varjoneuvottelijoiden kesken, jossa toimin ryhmäni edustajana. Prioriteettejani näissä neuvotteluissa ovat elintarviketurvallisuuden takaaminen uudistuksessa, sillä komission esityksessä ei ole tätä tarpeeksi huomioitu, mikä on herättänyt huolta myös elintarvike- ja pakkausalalla. Toimet pakkausjätteen vähentämiseksi ja kestävämmän kiertotalouden vahvistamiseksi ovat kannatettavia ja tervetulleita, mutta itse ajattelen, että keinovalikoiman on oltava monipuolinen, niin, että uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Elintarviketurvallisuudesta ja hygieniasta ei pidä tinkiä. Pidin aiheesta myös puheenvuoron Suomen Pakkausyhdistyksen ympäristökonferenssissa alkuviikosta, jossa korostin erityisesti näitä näkökulmia. Maatalousvaliokunnassa pyrimme saattamaan neuvottelut valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä ja äänestämme lausunnostamme ympäristövaliokunnalle elokuun 30. päivä maatalousvaliokunnassa. Yhteisestä parlamentin kannasta äänestetään näillä näkymin lokakuun täysistunnossa.
Ennallistamisen h-hetki lähenee. Keskustelu ennallistamisasetuksesta sen kuin kiihtyy, kun päävastuussa olevan ympäristövaliokunnan (ENVI) äänestys lähestyy ensi viikolla. Ympäristövaliokunnassa aikaansaatu kompromissi on odotettua parempi, mutta se sisältää edelleen useita kohtia, kuten vaatimuksen turvepohjaisten alojen vettämisestä sekä heikentymättömyyskiellon, joita en voi hyväksyä. Äänestys tulee olemaan äärimmäisen tiukka ja on mahdollista, että esitys kaatuu myös ympäristövaliokunnassa. Arvioni mukaan tilanne on 50-50 ja vaaka voi kallistua kumpaan suuntaan tahansa. Ennallistamisasetuksen on määrä edetä parlamentin täysistuntokäsittelyyn heinäkuussa. Kävi ympäristövaliokunnassa mitä tahansa, joka tapauksessa heinäkuussa on edessä äänestys esityksen hylkäämisestä ja palauttamisesta takaisin komissiolle uuteen valmisteluun. Mikäli esitys ei kaadu, siirrytään äänestämään esitykseen tehdyistä muutosesityksistä, joita tulen itsekin jättämään. Teen töitä sen varmistamiseksi, että maatalousvaliokunnassa neuvottelemani viljelijöiden ja metsänomistajien asemaa puolustavat näkemykset saavat enemmistön tuen ja ne saadaan mukaan parlamentin lopulliseen kantaan, jotta elinkeinojen harjoittaminen voi jatkua.
Ennallistamisessa ei kuitenkaan enää ole kyse vain lainsäädännön yksityiskohdista ja asetuksen mahdollisista vaikutuksista, vaan se on muuttunut poliittiseksi arvovaltapeliksi. Etenkin vihreästä siirtymästä vastaava komissaari Frans Timmermans on pistänyt itsensä likoon. Komission edustajia on käynyt tapaamassa ennallistamisessa keskeisesti vaikuttavia meppejä, ja itsekin sain vieraaksi uhittelevasti käyttäytyneen Timmermansin oikean käden. Tämän lisäksi komission ohjauksessa toimiva työryhmä on julkaissut listan meppien yhteistiedoista, joihin on vielä vaikutettava ennen ympäristövaliokunnan äänestystä. Tällainen komission toiminta on ennekuulumatonta ja vaarantaa parlamentin lainsäädäntötyön työrauhan ja suvereniteetin. Parlamentin on aika näyttää komissiolle, ettei meitä demokraattisesti valittuja edustajia voi uhkailemalla ja suoranaisella kiristyksellä saada muuttamaan mieltämme, ja kaataa ennallistamisasetus. Kirjoitin aiheesta viimeisimpään Suomenmaan kolumniini, jonka voi lukea täältä.
Kahovkan padon tuhoutuminen järkyttää. Ukrainassa tapahtui järkyttävä siviili-infrastruktuuriin kohdistunut sotarikos, kun Kahovkan pato tuhoutui. Padon räjäyttäminen aiheutti Euroopan seitsemänneksi suurimman tekojärven purkautumisen ja aiheutti välittömän vaaran ja evakuoinnin tarpeen kymmenille tuhansille alueen asukkaille. Paitsi sotarikos, padon tuhoutuminen on myös ympäristökatastrofi, sillä veden mukana huuhtoutuu mm. jätevettä, raskasmetalleja, öljyä ja jopa Zaporižžjan ydinvoimalan radioaktiivista jätettä. Lisäksi tapahtumalla on suunnattomat vaikutukset niin Ukrainan sisäiseen kuin maailmanlaajuiseen ruokaturvaan. Vedennoususta johtuen peltoalaa jää veden alle padon alapuolella, mikä aiheuttaa vähäisenkin sadon totaalisen menetyksen. Tämän lisäksi padon räjäyttäminen aiheuttaa ongelmia viljakuljetuksiin joen yläjuoksulla, vedenpinnan laskiessa huomattavasti, ja toisaalla taas pulan kasteluvedestä. Tuhon vaikutuksia korjataan vielä pitkään ja se tulee aiheuttamaan lisävaikeuksia myös Ukrainan jälleenrakentamiselle. EU:n pyrkimys saada Venäjä maksamaan tekojensa vaikutuksista ohjaamalla jäädytetyt ja takavarikoidut venäläiset varat Ukrainan jälleenrakentamiseen on erittäin tärkeää saada toteutumaan. Padon tuhoutumisen jälkeisenä aamuna YK osoitti huomattavaa pelisilmän puuttumista, kun se twiittasi Venäjän kielen päivän kunniaksi. Venäjä on saatava ulos YK:n turvallisuusneuvostosta pikimmiten – vain siten YK voi jatkaa toimimista uskottavana globaalina rauhan ja ihmisoikeuksien puolustajana.
Italian maataloustuottajat ja Itärata. Tapasin Brysselissä Italian suurimman maataloustuottajia ja kuluttajia edustavan Coldiretti-järjestön Brysselin toimiston johtajan Paolo Di Stefanon kanssa ajankohtaisen EU:n maa- ja metsätalouspolitiikan äärellä. Vaihdoimme ajatuksia nyt pöydällä olevista lakiehdotuksista, kuten ennallistamisesta, kasvinsuojeluaineista, teollisuuspäästödirektiivistä ja proteiinistrategiasta. Maantieteellinen eromme saattaa olla suurehko, mutta ajatuksemme menivät paljoltikin yhteen. Istuin alas myös Itärata Oy:n toimitusjohtaja Petteri Portaankorvan kanssa juttelemaan Itäradan hankkeen tämänhetkisestä tilanteesta ja itäisen Suomen saavutettavuuden tärkeydestä, joka on korostunut entisestään nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa. Keskustelimme myös tällä hetkellä käynnissä olevista TEN-T-verkon uudistuksen neuvotteluista sekä Verkkojen Eurooppa -rahoituksesta.
EU-maat pääsivät sopuun maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Eilen neuvoston kokouksessa EU:n jäsenmaat pääsivät historialliseksi luonnehdittuun sopuun EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistuksesta. Sopu syntyi määräenemmistöllä, ja ainoastaan Puola ja Unkari äänestivät sitä vastaan. Pidän tätä erittäin tärkeänä saavutuksena, sillä vuoden 2015 kaltainen pakolaisaalto pitää pystyä välttämään ja on ollut selvää, ettei EU:n nykyinen politiikka ja toimet maahanmuuton ja turvapaikkojen suhteen ole olleet riittävällä tasolla ajankohtaiseen tilanteeseen peilattuna. Olisin suonut asian käsittelyn etenevän jo paljon aikaisemmin, mutta ymmärrettävästi aihe aiheuttaa jäsenmaissa erimielisyyksiä ja koskee etenkin eteläisen Euroopan maita aivan eri tavalla. Tarkoituksena on nyt luoda kaikkia jäsenmaita sitovat yhteiset toimintamenettelyt EU:n alueelle tuleville turvapaikanhakijoille ja sopia myös solidaarisuusmekanismista painetilanteisiin. Seuraavaksi parlamentti pääsee neuvottelemaan uudistuksen yksityiskohdista ja toteuttamisesta neuvoston ja komission kanssa. Tämä uudistus olisi tärkeä viedä maaliin vielä ennen kauden loppua. Neuvoston tiedotteen syntyneestä sovusta voi lukea täältä (englanniksi).
Haen harjoittelijaa Brysselin-toimistolleni syksyksi 2023! Harjoitteluun kuuluu erilaisia viestintätehtäviä ja poliittista taustoitustyötä sekä yleisiä meppitoimiston tehtäviä, monipuolisesti myös oman kiinnostuksesi mukaan. Harjoittelun ajankohta on 1.9.2023–31.12.2023. Harjoittelijan työskentelypaikka on Brysselissä Euroopan parlamentin jäsenen toimistolla. Etsimme tehtävään korkeakouluharjoittelijaa tai vastavalmistunutta henkilöä osaksi yhteisöllistä tiimiämme. Toivomme sinun olevan avoin, toimeen tarttuva ja valmis itsenäiseen ja joustavaan työskentelyyn nopeasti muuttuvassa arjessa. Kiinnostus EU-politiikkaa kohtaan on tehtävässä välttämätöntä. Työkielenä Brysselissä käytetään pääasiassa englantia, jonka sujuva osaaminen on tärkeää. Muu kielitaito on eduksi. Keskustalaisen politiikan ja näkökulman ymmärtäminen sekä viestinnän ja sosiaalisen median osaaminen katsotaan eduksi. Harjoittelusta maksetaan kuukausittainen korvaus, noin 1300 euroa. Lähetä hakemuksesi ja CV sähköpostitse viimeistään 21.6.2023 mennessä osoitteeseen [email protected]. Mikäli tarkentavia kysymyksiä harjoittelusta herää, olethan yhteydessä Taru Jokiseen.
Viikonlopuksi suuntaan Keskustanaisten edustajakokoukseen Poriin, ja ensi viikolla vuorossa on jälleen Strasbourgin täysistuntoviikko. Käsittelyssä toiseksi viimeisessä täysistunnossa ennen kesätaukoa on monia tärkeitä aiheita, kuten uraauurtava tekoälyasetus, raportti elintarviketurvan ja EU:n maatalouden pitkän aikavälin sietokyvyn varmistamisesta sekä Euroopan kilpailupolitiikan vuosiraportti.
Aurinkoista kesäviikonloppua!
Elsi
–
Mikäli et tahdo vastaanottaa viikkokirjettä jatkossa, vastaa tähän sähköpostiin ”Lopeta tilaus”.
