Aurinkoista perjantaita!
Tämä viikko alkoi Kuopion kaupunginvaltuuston kokouksella, jonka jälkeen suuntana oli helteinen Strasbourg ja täysistunto. Täysistunnon videotervehdykseni voi katsoa täältä.
Ennallistamisen sekamelska. Sään lisäksi tunteet ovat käyneet kuumana, kun ympäristövaliokunta äänesti kannastaan ennallistamisasetukseen torstaina.Äänestyksestä odotettiin tiukkaa, mutta tuskin kukaan osasi täysin ennakoida lopputulosta ja äänestyksen sekasortoista kulkua, joka jätti ilmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Ensimmäinen äänestys esityksen hylkäämiseksi kaatui tasaluvuin 44-44, jolloin puheenjohtajan ääni ratkaisi asian, tällä kertaa ei-toivottuun suuntaan eli valiokunta ei hylännyt esitystä. Kolmetuntiseksi venynyt äänestys kompromisseista ja muutosehdotuksista jäi sinettiään vaille ajan loppuessa kesken ja äänestystä päätettiinkin jatkaa seuraavassa valiokunnan kokouksessa, kesäkuun lopussa. Näiden vaiheiden jälkeen ulos tuleva teksti on täydellinen sekamelska, joka on perattava tarkasti ennen täysistuntokäsittelyä, sillä neuvotellut kompromissit kaatuivat äänestyksessä niin ikään ja muutosehdotuksista äänestettiin kohta kohdalta. Nykyiseen tilanteeseen ei olla tyytyväisiä missään leirissä. Äänestys hylkäämisestä on edessä myös täysistunnossa heinäkuussa ja silloinkin siitä tulee tiukka. Paljon on kuitenkin vielä auki ja tehtävää sitä ennen. Tiedotteeni aiheesta voi lukea täältä.
Koostin myös videolle neuvotteluiden tähänastiset tärkeimmät vaiheet siitä, missä nyt mennään, miten nykyiseen tilanteeseen on päädytty ja miten tästä edetään kohti täysistuntoa ja parlamentin lopullista kantaa. Videon voi katsoa täältä.
Maailman ensimmäinen tekoälyn sääntely. Hyväksyimme parlamentin kannan EU:n uraauurtavaan tekoälyasetukseen. EU toimii tässä globaalina suunnannäyttäjänä, sillä asetuksen myötä EU:sta tulee maailman ensimmäinen tekoälyä sääntelevä taho. Tarve sääntelylle on suuri, sillä tekoäly kehittyy parhaillaan huimaa vauhtia eikä yrityksien itsesäätely enää riitä sen hallitsemiseen ja väärinkäytöksien ehkäisyyn. Nyt hyväksytyssä parlamentin kannassa on riskiperustainen lähestymistapa, jossa eri tekoälyn käyttömuodoille määritellään sääntelyä niiden riskitason mukaan. Jotkin käyttötarkoitukset on myös kokonaan kielletty, kuten ihmisten sosiaalinen pisteytys tai reaaliaikainen biometrinen valvonta. Tekoälyä voidaan käyttää väärin ihmisten massavalvomiseen, kuten on nähty esimerkiksi Kiinassa.
Toimin liikennevaliokunnan lausunnossa asetukseen ryhmäni neuvottelijana ja olen tyytyväinen, että lopullisessa kannassa on huomioitu pk-yrityksien tuotekehityksen ja innovaatioiden tukeminen ja helpottaminen. Tekoäly on vahvasti läsnä jokapäiväisessä elämässämme ja se tuo huimia liiketoimintamahdollisuuksia eri sektoreille. On tärkeää, että tekoälyä säädellään EU:ssa yhteisillä pelisäännöillä, jotka vahvistavat EU:n yritysten kilpailukykyä ja samalla turvaavat tekoälyn eettisen käytön, joka kunnioittaa demokraattisia periaatteita ja turvaa yksilönoikeudet. Tekoälyasetus siirtyy seuraavaksi EU-instituutioiden välisiin kolmikantaneuvotteluihin. Täysistuntopuheeni tekoälyasetuksesta voi katsoa täältä.
Akkujen koko elinkaari kestäväksi. Hyväksyimme täysitunnossa akkuja ja akkujen kierrätystä koskevan kolmikantaneuvottelun tuloksen ja näin yli kaksi vuotta kestänyt prosessi sai parlamentin viimeisen sinetin. Toimin akkuasetuksessa liikennevaliokunnan neuvottelijana ja olen erityisen tyytyväinen, että ajamani ehdotus kevyenliikenteen akkujen mukaanotosta kierrätystavoitteisiin on lopullisessa neuvottelutuloksessa mukana. Akkujen kiertotalouden sujuva vahvistaminen on vihreän siirtymän ja sähköistymisen kannalta keskeistä, jotta tuotetut akut ovat kestäviä sekä ympäristön että ihmisoikeuksien kannalta. Meillä Suomessa on loistavaa osaamista kestävässä akkuteollisuudessa ja sektorin mahdollisuudet tulevat laajenemaan tulevaisuudessa, sillä asetus vahvistaa EU:n strategista autonomiaa ja luo vahvan pohjan eurooppalaiselle akkutuotannolle.
Maatalouden häiriönsietokykyä ja elintarviketurvaa. Käsittelimme raporttia elintarviketurvan ja EU:n maatalouden pitkän aikavälin sietokyvyn varmistamisesta. Maatalouden häiriönsietokyvyn vahvistaminen on omavaraisuuden elinehto, ja maanviljelijät ovat tässä keskeisimmässä asemassa. Ainoastaan vahvat tilat ja tulevaisuuteen uskovat viljelijät voivat taata huoltovarmuuden. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan lainsäädännön kohtuullisuutta ja ennakoitavuutta. Samaan aikaan luonnonvarat ja luonnontila ovat tärkeitä häiriönsietokykyä arvioitaessa. Viljelijät saavat elantonsa luonnosta ja heillä on myös näin ollen motivaatio ja osaaminen harjoittaa maataloutta vastuullisesti. Rajoittavan lainsäädännön sijasta viljelijöille tulisi luoda toimintaansa selviä kannustimia, esimerkiksi hiilimarkkinoiden avulla. Näin viljelijät voivat osaltaan edistää hiilen sidontaa ja parantaa luonnontilaa. Täysistuntopuheeni aiheesta julkaistaan Facebook-kanavallani sunnuntaina vietettävän kestävän ruokakulttuurin päivän kunniaksi.
Parlamentin kokoonpanon muutosesitykset jakoivat mepit. Äänestimme parlamentin uudesta kokoonpanosta, jonka mukaan ensi vuoden EU-vaaleissa valittaisiin yhteensä 716 meppiä, eli 11 meppiä enemmän kuin aiemmin. Suomi kuuluu maihin, joka saisi yhden lisäpaikan. Ehdotus pyrkii ottamaan paikkajaossa huomioon väestönkehityksen EU:ssa vuoden 2019 vaalien jälkeen Vaikka lähtökohtaisesti olisi varmasti hyvä, että Suomi saisi yhden lisäpaikan, parlamentin koon kasvattaminen ei mielestäni ole oikea tie ja siksi äänestinkin koko mietintöä vastaan. EU on laajenemassa tulevina vuosina useammilla mailla, kun jäsenkandidaateiksi hyväksytyt maat integroituvat unioniin, joten sen varalle on hyvä jättää tilaa myös parlamentin kokoonpanoon. Sen sijaan olemassa olevien 705 paikan sisällä voidaan tehdä muutoksia. Raportti sisälsi myös vaikean vaatimuksen yleiseurooppalaisesta vaalilistasta, jonka kautta valittaisiin 28 jäsentä parlamenttiin. Ylikansallisten listojen osalta kriittisyyttä on nähty, sillä kysymys kuuluu aina, tulisiko pienien jäsenmaiden näkemykset huomioitua.
Näiden lisäksi äänestimme ja keskustelimme täysistunnossa myös muun muassa EU:n kilpailupolitiikan vuoden 2022 raportista, parlamentin oma-aloitemietinnöstä koskien laadukkaita harjoitteluita, Ukrainan jälleenrakennus- ja elvytyspaketista EU-jäsenyysneuvotteluita unohtamatta, Pegasus- ja Predator-vakoiluohjelmien käytöstä sekä Pandora-papereiden jälkipyykistä.
Hallitusneuvottelut ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Seitsemän viikon pitkän väännön jälkeen hallitusneuvottelut Suomessa on vihdoin saatu maaliin. Tulemme myös täällä Brysselin päässä perkaamaan hallitusohjelman tarkkaan läpi ja kiinnittämään erityistä huomiota hallituspuolueiden vaalilupauksien pitävyyteen. Olen erityisen kiinnostunut hallituksen EU-ennakkovaikuttamisen painotuksista sekä keinoista, ja miten se näkyy esimerkiksi ruokaturvan ja omavaraisuuden varmistamisena. Lisäksi kuten puheenjohtaja Annika Saarikko kertoi aiemmin viikolla Suomenmaassa, Keskustassa meitä kiinnostaa etenkin lähipalveluiden kohtalo niin maalla kuin kaupungeissakin, koulujen ja kulttuurin kohtalo, perheiden ja vähempiosaisten toimeentulosta ja turvaverkoista huolehtiminen, vihreän kehityksen ja puhtaan energian investointien kasvun mahdollistaminen sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Toivon, ettei hallitusohjelma ole pelkkiä veronkevennyksiä hyväosaisille tai investointien kohdistamista kalliisiin miljardihankkeisiin ohi perusväylänpidon.
Samaan aikaan kun Suomessa on väännetty hallitusohjelman viimeisistä viilauksista, Ruotsin Nato-jäsenyydestä on neuvoteltu Ankarassa Ruotsin, Suomen ja Turkin virkamiesten kesken. Ruotsin neuvottelijan tulkinta tapaamisen jälkeen oli, että edistyksestä huolimatta tavoitteesta ollaan yhä kaukana. Mikään ei kuitenkaan kaadu, vaikkei Ruotsin jäsenyys toteutuisi juuri Vilnan kokoukseen mennessä. Korkean tason tapaamiset luovat joka tapauksessa paineen ratkaisujen edistämiseen.
Juhannusviikon olemmekin kotimaan riennoissa. Mukavaa viikonloppua ja helteisiä päiviä – toivotaan, että vähän sadettakin saataisiin!
Elsi
