Julkaistu Suomenmaassa 23.11.2023.
Hollannissa keskiviikkona järjestetyt vaalit lähettivät väristyksiä ympäri Eurooppaa. Vastoin gallupeja laitaoikeistolainen puolue nousi Hollannin suurimmaksi puolueeksi. Se povaa vaikeampaa yhteistyötä ja haastavampia EU-keskusteluja tulevaisuudessa.
Laitaoikeiston nousun uhka kautta Euroopan ei ole kadonnut mihinkään. Vaikka Puolassa oikeistopopulistit hävisivätkin syksyllä vaaleissa, on samanmielisten ajatukset voimissaan muualla. Esimerkiksi Ranskassa Marin Le Penin äärioikeistopuolue kärkkyy jatkuvasti toiselta sijalta suurimman puolueen asemaa ja Italiassa on nyt eletty jo vuosi oikeistopopulisti Georgia Melonin johdossa. Myös Saksassa äärioikeisto vahvistuu päivä päivältä.
Ilmiö selittyy pitkälti maahanmuutolla ja sen vastustuksella. Eurooppaan virranneet siirtolaiset ovat koetelleet maiden kantokykyä ja kansalaisten kärsivällisyyttä, etenkin kun Venäjän hyökkäyssodan myötä eurooppalaisten kotitalouksien ahdinko on syventynyt hintojen nousun keskellä. Tämä laitaoikeistoryhmittymien nousu tulee väistämättä vaikuttamaan myös EU-agendaan, erityisesti turvaan ja talouteen, EU:n laajentumiseen sekä pakolaisaaltoihin liittyvissä kysymyksissä.
Polarisoituvassa politiikassa tarvitaan juuri keskivoimien tuomaa tasapainoa. Suomella ja etenkin meillä keskustassa tulee olla kanta EU:n laajentumiseen, maahanmuuttoon, talouspaineisiin, aluekehityksen muutoksiin, sisämarkkinoihin ja moneen muuhunkin kysymykseen, jotka tulevat väistämättä keskusteluun.
Kun hallitukset maissa vaihtuvat tiuhaan ja poliittinen suunta eri maissa heittelee, on tällöin vakauttavan EU:n pitkänaikavälin linja tuonut turvaa. Se on myös meidän kansallinen etumme. Tästä hyvänä esimerkkinä EU:n aluekehitysvarat. Siksi EU:n yhtenäisyyttä tulee myös vaalia, erityisesti näinä ulkoisten uhkien voimistumisen aikoina. Viikonloppuna keskustan puoluevaltuustossa nimitettävät eurovaaliehdokkaiden on etulinjassa määriteltävä puolueen suuntaa ja vastausta näihin tulevaisuuden yhteiseurooppalaisiin haasteisiin.
