Mukavaa perjantaita!
Kampanjointia EU:n pääpaikoista
Jatkokausille komission ja parlamentin puheenjohtajiksi pyrkivät Ursula von der Leyen ja Roberta Metsola vierailivat ryhmäkokouksissa.
Vaikka jäsenmaiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto nimesi von der Leyenin komission puheenjohtajaehdokkaaksi, Euroopan parlamentti virallisesti hyväksyy ehdokkaan. Jotta von der Leyen saa jatkokauden komission kapteenina, hän tarvitsee vähintään 361 ääntä eli yli puolet 720-jäsenisen parlamentin mepeiltä. Nimityksestä äänestetään ensi viikolla 10. kauden ensimmäisessä täysistunnossa Strasbourgissa. Siksi ehdokas kiertää parlamenttiryhmiä, käy keskusteluja ja antamaan lupauksia muillekin kuin omalle EPP-ryhmälleen. Von der Leyen kävikin Renew-ryhmämme tentattavana tällä viikolla noin kolmen ja puolen tunnin ajan ja vastasi useisiin kymmeniin yksityiskohtaisiinkin kysymyksiin. Nostin itse esille itärajan tilanteen sekä kokonaisturvallisuuden merkityksen. Itäraja on kärsinyt Ukrainan sodasta paitsi kiristyneen turvallisuustilanteen, myös rahoituksen ja investointien katoamisen myötä, ja molempiin kysymyksiin on saatava ratkaisuja tulevalla kaudella. Kokonaisturvallisuuteen taas kuuluvat puolustuksen lisäksi myös ruokaturvasta ja energiaomavaraisuudesta huolehtiminen, ja kaikkien näiden teemojen haluan näkyvän tulevan komission agendalla. Mielestäni nämä ovat kyllä von der Leyenilla kiitettävästi hallussa. Vaikka yksityiskohdissa on vielä hiomista, näen, että von der Leyenin jatko komission puheenjohtaja edustaa vakautta ja jatkuvuutta, eikä uskottavaa vaihtoehtoa hänelle ole näköpiirissä. Se, millaisella koalitiolla hänen tukensa parlamentissa rakentuu, vaikuttaa myös paljon tulevaan lainsäädäntötyöhön. Pidän huojentavana, että näyttäisi siltä, että EU-myönteisten maltillisten ryhmien, joihin kuuluvat EPP, S&D ja Renew, koalitio on rakentumassa myös tälle kaudelle. Äänestys tulee kuitenkin olemaan erittäin tiukka, kenties jopa viimekertaista tiukempi, jolloin von der Leyenin valinta tapahtui vain 10 äänen marginaalilla.
Roberta Metsola sen sijaan nauttii laajaa kannatusta halki lähes kaikkien parlamentin ryhmien, ja hänen valintansa jatkokaudelle parlamentin puheenjohtajaksi vaikuttaa hyvinkin todennäköiseltä.
Parlamentin ryhmäkoot ovat eläneet
Tällä viikolla on jälleen ollut hajontaa parlamentin oikean laidan ryhmissä.
Maanantaina, kun Ranskan vaalit olivat ohi ja äärioikeisto kärsinyt yllättävän tappion, Kansallisen liittouman johtaja Marine Le Pen ilmoitti heidän vastavalittujen 30 meppinsä liittyvän Viktor Orbánin Fidesz-puolueen perustamaan uuteen Patriots of Europe -ryhmään. Samalla Patriootit nousivat parlamentin kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi ja aiempi äärioikeiston ID-ryhmä hajosi, kun siinä ei enää ollut riittävää edustusta parlamentin sääntöjen mukaisesti. Äärioikeistolaisen ryhmän aiempaa vaikuttavampi läsnäolo voi aiheuttaa hankaluuksia tulevan kauden lainsäädäntötyölle, sillä parlamentissa kaikki pohjautuu ryhmiin ja ryhmäkoon mukaisesti jaetaan mm. valiokuntien puheenjohtajuuksia ja lainsäädäntöjen neuvotteluvastuita. Muilla ryhmillä on kuitenkin mahdollisuus rajoittaa Patrioottien valtaa ns. cordon sanitaire -säännöllä, jota aiemmalla kaudella sovellettiin ID-ryhmään. Sen avulla ryhmä suljetaan ulos mm. valiokuntien puheenjohtajuusjaosta. Selvää kuitenkin on, että suuren äärioikeistolaisen ryhmän läsnäolo tulee näkymään jollain tapaa ja itse olen huolissani etenkin ryhmän avoimesta Venäjä-mielisyydestä. Kommentoin aihetta alkuviikosta tuoreeltaan STT:n juttuun, jonka voi lukea esim. täältä.
Loppuviikosta ilmoitettiin myös jälleen uudesta oikeistosiiven ryhmästä, Europe of Sovereign Nations -ryhmästä, jonka johdossa häärii saksalainen äärioikeistopuolue AfD, Vaihtoehto Saksalle. Tämä avoimen Venäjä-mielinen puolue oli liian radikaali jopa Unkarin kanssa yhteistyötä Patriootit-ryhmässä tekevälle Marine Le Penille, joka viime kaudella potki puolueen ulos silloisesta ID-ryhmästä mm. natsi-sympatioiden takia. Ryhmä on tällä hetkellä todella pieni, 25 meppiä, ja täyttää vain juuri ja juuri sääntöjen vaatimukset. Muiden ryhmien osalta marginaalit ovat muutoinkin pieniä, mm. ECR on enää vain 2 meppiä suurempi kuin Renew, ja ryhmillä on tapana elää kauden aikana. Viiden vuoden päästä kauden maaliin tullaan varmasti hyvin erilaisella ryhmäkokojakaumalla, kuin mitä nyt lähdemme liikkeelle. Etenkin laitaoikeistoryhmillä on tapana hajota eripuraisuuksiinsa, mikä vahvistaa yhteistyökykyisten ja Eurooppa-mielisten ryhmien asemaa.
Nato-maat kokoustivat Washingtonissa
Huippukokous oli Ukrainan avun kannalta merkittävä.
Nato-maat ovat mm. aloittaneet F16-hävittäjien siirron Ukrainaan, mitä maa on toivonut jo pitkään. Tämä on ensimmäinen kerta sodan aikana, kun Ukraina saa käyttöönsä moderneja länsimaalaisia hävittäjiä. Lisäksi kokouksen 38-kohtaisessa julkilausumassa on monia tärkeitä lupauksia Ukrainalle, erityisesti 40 miljardin euron tuki seuraavan vuoden aikana ja ukrainalaisten joukkojen koulutuksen lisääminen. Presidentti Volodymyr Zelenskyi oli itse paikalla kokouksessa Washingtonissa, ja kokouksessa käytettyyn ankaraan kieleen Venäjästä ja tehtyihin päätöksiin edesvaikutti varmasti Venäjän julma maanantainen isku, joka osui Kiovassa siviilikohteisiin, kuten lastensairaalaan. Suomi oli myös tuonut agendalle mukaan keskustelun välineellistetyn maahantulon uhasta. Euroopan parlamentti keskustelee myös Ukrainan tuen jatkuvuuden tärkeydestä ensi viikon täysistunnossa keskiviikkona aamupäivällä.
Suomi äänesti rajalaista
Uuden rajalain tie eduskunnassa oli pitkä ja poukkoileva.
Eduskunta hyväksyi perjantaina äänin 167-31 uuden rajalain, jonka avulla on tarkoitus puuttua Venäjän aiheuttamaan välineellistetyn maahantulon uhkaan. Pidän itse erittäin tärkeänä, että tällainen valmiustoimi saadaan käyttöön. Vaikka EU:n uusi, viime keväänä hyväksytty maahanmuuttopaketti on hyvä ja elintärkeä, siinä ei ole huomioitu hybridiuhkia ulkorajoilla riittävän hyvin. Osin se johtuu yksinkertaisesti siitä, että kun pakettiin kuuluvien lakien yksityiskohtia neuvoteltiin parlamentissa, tilanne rajoilla ei ollut sellainen kuin se on Ukrainan sodan syttymisen jälkeen ollut esimerkiksi Suomessa ja Puolassa. Aihetta käsiteltiin trilogeissa lyhyesti, mutta aikapaine saada paketti läpi ennen EU-vaaleja, sen jälkeen kun se oli ensin ollut pitkään jumissa neuvostossa, oli kova. Lakipaketti tulee voimaan vasta vuonna 2026, mutta sen päivittämistä hybridiuhkien osalta on syytä jo miettiä. Suomi toimii nyt ennakkotapauksena, sillä aivan vastaavanlaista lakia, kuin nyt hyväksyttiin, ei ole aiemmin EU-maissa tehty. Nähtäväksi jääkin, katsotaanko sen täyttävän EU-oikeuden vaatimukset. En kuitenkaan näe millään muotoa mahdollisena, että EU-tason viesti Suomelle olisi, ettemme saisi tässä tilanteessa puolustaa rajojamme.
Mukana Ylen aamussa maanantaina
Olen ensi maanantaina 15.7. Ylen aamussa ja radion puolella Ykkösaamussa meppikollegoiden kanssa keskustelemassa alkavasta parlamenttikaudesta ensimmäisen täysistunnon alla. Tule kuulolle Ylen kanaville!
Aurinkoista viikonloppua!
Elsi
