Mukavaa perjantaita ja uutta vuotta 2025! Tällä viikolla palattiin takaisin Brysselin töiden pariin.
Turvallisuus edelleen pinnalla vuoden vaihtuessa
Vuosi on lähtenyt liikkeelle vauhdilla, emmekä joulun rauhassakaan välttyneet huolestuttavilta Itämeri-uutisilta tai muualtakaan Euroopasta ja maailmalta. Kaapelirikot Itämerellä ovat selkeä osa Venäjän hybridisotaa. Onneksi Suomen nopea toiminta niin aluksen haltuunotossa kuin myös Naton huippukokouksen järjestämisessä ovat esimerkillistä toimintaa, jotka antavat selkeän viestin itään.
Yhdysvaltain pian valtaan astuva presidentti Donald Trump ilmoitti haluavansa lunastaa Grönlannin Yhdysvaltojen haltuun. Grönlannin pääministeri Mute Egede, kuin myös Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kommentoivat tyynesti, että Grönlanti saa itse päättää itsenäisyydestään ja tulevaisuudestaan.
On huolestuttavaa, että Yhdysvaltojen kaltainen suurvalta uskoo, että autonomisen alueen ostaminen on ilmoitusluontoinen asia tai keino lähettää signaalia siitä, mikä pelin henki tulee olemaan. Kuten turvallisuusasiat ylipäätään, niin myös arktinen turvallisuus tulee olemaan keskiössä yhä enemmän, ja Itämeren ja Ahvenanmaankin rooli turvallisuuden kannalta on nousussa. Tanska on seuraava EU:n puheenjohtajamaa Puolan jälkeen, ja olisi toivottavaa, että Tanska kaudellaan korostaisi nimenomaan Pohjolamme turvallisuutta ja vakautta. Myös grönlantilaisille tulee osoittaa selkeä viesti, että Eurooppa on heidän tukenaan.
Kirjoitin maailmanpolitiikan ristiaallokoista uusimassa Suomenmaa kolumnissani, jonka voit lukea täältä.
Puolan puheenjohtajakausi luo toiveikkuutta maataloussektorille
Keskiviikon ja torstain me Renew- ryhmän koordinaattorit sekä ryhmämme puheenjohtaja vietimme Puolan Varsovassa tavaten tuoreen EU:n puheenjohtajamaan valtionjohtoa. Vielä reilu vuosi sitten jännitettiin, millainen vuosi Unkarin ja Puolan puheenjohtajuuskausista tulee. Valta kuitenkin vaihtui Puolan vaaleissa syksyllä 2023 konservatiivien EU-kriittisestä hallituksesta keskustaoikeiston EU-myönteiseen hallitukseen, jota johtaa entinen Euroopan unionin neuvoston pysyvä puheenjohtaja Donald Tusk. Moni huokasi helpotuksesta.
Unkarin EU:n puheenjohtajuuskausi loppui vuoden vaihteeseen, ja siten toivottavasti myös maan pääministerin Viktor Orbanin venäjäveljeily EU:n nimissä. Puolan kaudelta on odotettavissa enemmän vakautta, ja kausi painottuukin maatalouden osalta erityisesti tulevan yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP-ohjelman esityksen valmisteluun, sekä neuvoston kannan muovaamiseen. Luvassa on neuvotteluja mm. metsien monitoroinnista, eläinten kuljetuksen lainsäädännöstä sekä kasvinjalostustekniikoista.
Esitin vierailulla Puolan maatalousministerille kysymyksiä siitä, miten he aikovat puheenjohtajuuskautensa aikana parantaa Euroopan maataloussektorin haasteita erityisesti tulevan monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Painotin sitä, että rahoituskehyksen on oltava riittävän vahva ja sen pitää kestää inflaation vaikutukset, samalla kun se huomioi viljelijöiden kuin sidosryhmien
tarpeet. Lisäksi korostin konkreettisten ympäristökannustimien merkitystä ruuantuotannon tukemisessa. Tapasimme myös laajan kattauksen muita puolalaisia ministereitä, kuten oikeusministerin, aluekehitysministerin, EU-ministerin sekä ulkoministeriön väkeä.
Monenkirjavaa keskustelua metsien monitoroinnista
Maatalous- ja ympäristövaliokunnat keskustelivat maanantaina yhteisesti metsien monitoroinnista, jonka lainsäädännössä toimin ryhmäni varjoneuvottelijana maatalousvaliokunnassa. Keskustelu salissa kävi vauhdikkaana, kuten useimmiten metsäasioista puhuttaessa. Komissio on esittänyt pitkän listan tiedoista, joita jäsenmaiden metsistä kerättäisiin.
Muistutin puheessani, että metsistä kerätään jo nyt valtavasti tietoa, ja Suomessa olemme tehneet sitä jo vuosisadan verran. Tätä jo kerättyä tietoa tulee käyttää hyväksi, jotta vältettäisiin päällekkäistä työtä ja tiedonkeruuta. Myös tiedonkeruumenetelmistä tullee vääntöä, sillä esityksessään komissio nojaa voimakkaasti kaukokartoituksella kuten satelliiteilla saatavaan tietoon. Kerätyn tiedon laadun varmistamiseksi maastomittauksia on kuitenkin tehtävä tarvittaessa. Esitys vaatii vielä paljon työtä, jotta kohtuuttomilta kustannuksilta vältytään, ja että metsänomistajien yksityisyydensuoja turvataan.
Viikon tärpit:
- Nyt tammikuussa tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Suomi liittyi yhdessä Ruotsin kanssa Euroopan unionin jäseneksi. Liittyminen toi aikanaan meille turvaa, taloudellista vakautta sekä pääsyn kansainväliseen yhteisöön ja markkinoille. Yhteisössä on voimaa erityisesti nyt, kun Euroopassa kuohuu, ja siksi meidän tulee olla jatkossakin aktiivisesti mukana vaikuttamassa unionin suuntaan ja tulevaisuuteen.
- Tein Euroopan komissiolle kirjallisen kysymyksen siitä, miten komissio huomioi kuitu- ja biopohjaiset materiaalit tulevassa kiertotalouslainsäädännön uudistamisessa. Meillä Suomessa tuotetaan esimerkiksi puukuitua, joka toimii merkittävänä fossiilisten materiaalien korvaajana. Komission vastaus on odotettavissa noin kuuden viikon kuluessa. Kysymys vastauksineen tulevat luettavaksi suomeksi tänne.
- Äärijärjestö Hamasin ja Israelin välille solmittiin aselepo 15 kuukautta jatkuneen konfliktin jälkeen. Kolmivaiheinen aseleposopimus luo toivoa Lähi-Idän pitkään jatkuneeseen epätoivoon, ja on käännekohta palestiinalaisten sorrossa. On äärimmäisen tärkeää että aselepo pitää, sotavankeja vapautetaan ja että humanitäärinen apu päästetään Gazaan perille.
- Perjantaina osallistun Itä- ja Pohjois-Suomen huippukokoukseen Tahkolla. Olen paneelissa keskustelemassa EU:n alue- ja rakennepolitiikasta.
- Viikonloppuna seilaamme Keskustan puolueristeilyllä. Osallistun sunnuntaina metsäpaneeliin sekä päätöstilaisuuden kuntavaalikeskusteluun. Tulehan kuulolle, jos olet mukana risteilyllä!
- Uusi vuosi tuo myös uudistuksia tiimiini, sillä pitkäaikainen viestintä- ja hallintoavustajani Jenni Vuorela siirtyy pois tehtävistään tällä viikolla. Toivomme Jennille paljon onnea uusiin haasteisiin!
Ensi viikolla suuntaan Strasbourgiin parlamentin vuoden ensimmäiseen täysistuntoon.
Mukavaa tammikuista viikonloppua!
Elsi
