Euroopan viikko on ollut jälleen vaiherikas. Saksa sai uuden hallituksen kun yli vuosikymmenen Euroopan henkisen johtajan viittaa kantanut Angela Merkel astui sivuun. Olaf Scholzin johtaman Saksan uuden hallituksen on sanottu tuovan maan uudelle vuosituhannelle ja uudistuksia on mahdollisesti luvassa. Suurimman huomion on saanut tilanne Ukrainan rajalla, minne Venäjä keskittää joukkojaan. Monen asiantuntijan mukaan sodan uhka on aito, ja se herättää kysymyksiä myös Suomen puolustuksen näkökulmasta. Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien Joe Bidenin ja Vladimir Putinin videotapaaminen viikolla keskittyi myös aiheeseen. Vaikea tilanne kysyy Euroopalta nyt johtajuutta ja yhtenäisyyttä. Euroopan Unionin neuvoston kiertävä puheenjohtajuus siirtyy vuoden vaihteessa Slovenialta Ranskalle ja Emmanuel Macron julkaisi eilen tulevan puheenjohtajuuskauden ohjelmansa, jossa EU:n yhteisen puolustuksen vahvistaminen on vahvasti esillä, monen muun EU:n yhtenäisyyttä vahvistavan aloitteen joukossa. Mukana on aloitteita mm. EU:n minipalkkaan sekä talousyhteistyön ja digitaalisten sisämarkkinoiden vahvistamiseen liittyen. Hyvää on se, että Ranskan ohjelma ei sisällä avausta uudesta elvytyspaketista, mitä on huhuttu Italian ja Ranskan lähentymisen seurauksena. Kevään vaalit Ranskassa näyttävät, nouseeko Macron Merkelin manttelinperijäksi Euroopassa.
Arvokasta keskustelua merenkulun päästövähennyksistä. Järjestin keskiviikkona julkisen webinaarin FuelEU Maritime -asetuksen mahdollisuuksista ja haasteista. Asetus, jonka yhtenä neuvottelijana toimin parlamentissa, säätelee uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä. Kuulimme webinaarissa sidosryhmien lisäksi avauspuheenvuoron liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta. Keskusteluissa erityistä huolta herätti vaikutukset viennin kustannuskilpailukykyyn. Eikä kyse ole vain viennistä. Jos kulut nousevat, sillä voi olla vaikutuksia esimerkiksi Suomelle paljon verotuloja tuovaan transitio eli kauttakulkuliikenteeseen, joka työllistää satamia ja logistiikkasektoria. Tarvitsemme myös lisää tutkimustietoa siitä, mitkä ovat parhaat mahdolliset ratkaisut eri liikenne- ja laivatyypeille, jotta hukkainvestoinneilta säästytään. Mahdollisuuksia nähtiin vaihtoehtoisissa polttoaineissa, erityisesti biokaasussa, sillä Suomesta löytyy jo valmis infrastruktuuri sen käytölle. Keskustelua käytiin lisäksi siitä, kuuluuko polttoaineen laadun ja päästövähennysten todentaminen varustamolle vai polttoaineen toimittajalle. Keskustelut sidosryhmien kanssa antavat minulle korvaamattomia työkaluja työhöni Brysselissä, kiitos siis kaikille osallistujille. Kirjoitin merenkulun päästövähennyksien haasteista ja mahdollisuuksista myös lehdistölle, joten lisää asetuksesta voi lukea Maaseudun Tulevaisuudesta, Turun Sanomista tai Baltic Rim Economies:sta.
Pedot puhututtaa. Suomen lisäksi muissakin jäsenmaissa tilanne on huolestuttava suurpetojen elinvoimaisen kannannousun suhteen tuotantoeläimin kohdistuvien hyökkäyksien lisääntyessä. Alppi- ja vuoristomaissa painitaan hyvin samankaltaisten ongelmien kanssa kuin meillä kotimaassa. Eurooppalainen luontodirektiivi aiheuttaa haasteita kannanhoidolliselle metsästykselle, vaikka lajin elinvoimasta on näyttöä. Parlamentissa maatalousvaliokunta onkin valmistelemassa puheenjohtaja Norbert Linsin johdolla päätöslauselmaa, jossa nostetaan ylös viljelijöiden huolia kasvavan susikannan suhteen. Olen ollut asiassa aloitteellinen. Parlamentti on viimeksi pyytänyt luonnonmonimuotoisuus lausunnossaan viime keväänä komissiota varmistamaan, että direktiivi vastaa viimeisimpiä teknisiä ja tieteellistä kehitystä. Suurpetokysymys on merkittävä myös eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta. Komissio kehottaa lisäämään eläinten laidunnusta, millä on selkeitä luonto- ja eläintenhyvinvointiin liittyviä hyötyjä, mutta samalla kasvava petokanta aiheuttaa tuotantoeläimille vaaraa ja asettaa myös tuottajan tulon uhan alle, mikäli eläimiä menetetään. Myöskään maaseutualueiden sosiaalisia kysymyksiä petoasioissa ei saa unohtaa. Parlamentin odotetaan äänestävän päätöslauselmasta helmikuussa.
Kotimaista kaikkiin joulupöytiin. Meillä on Suomessa erinomaista ruokaa: maailman puhtainta, turvallisina ja vastuullisesti tuotettua. Suomalaiset naudat eivät syö tuontisoijaa, vaan hiiltä sitovaa nurmea. Eläimet voivat hyvin ja lääkkeitä syötetään vain tarvittaessa. Valitettavasti keskustelu kotimaisen ruoan ympärillä on kuitenkin syyllistävää, vaikka suomalaiset viljelijät kamppailevat ruoantuotannon kannattavuuden kanssa ja tekevät samalla ilmastotöitä kestävän ruoan eteen. Suomalainen ruoka on ekotoeko, jolle löytyy kysyntää yli rajojen, mutta jonka potentiaalia emme ole osanneet vielä hyödyntää. Joulun lähestyessä toivoisinkin, että suomalaiset ostaisivat kotimaista joulupöytiin antaen samalla joululahjan maatalousyrittäjille. Lue lisää aiheesta, sekä vinkkini joulun tarjoilujen suunniteluun Suomenmaan kolumnistani. Kotimaisen ruoantuotannon ja ruoka-asioiden äärelle päästään pian syventymään enemmän, kun Järviradion, Radio Pookin ja Sandelsin radioaalloilla kuullaan ruokaradio- nimistä ohjelmaani, jossa haastattelen suomalaisia ruokaketjun toimijoita. Pysykää siis kuulolla!
Ajatuksia puun käytöstä, biotaloudesta ja EU:n metsäasioista Sahateollisuuden kanssa. Osallistuin viikolla Sahateollisuuden jäsenwebinaariin, jossa pidin EU-ajankohtaiskatsauksen teollisuutta koskevista aloitteista. Jaoimme huolen siitä, että EU:ssa pitäisi nykyistä paremmin nähdä biotalouden kokonaisuus kaikkine sivuvirtoineen ja hyödyntämismahdollisuuksineen. Niin sahateollisuuden perustuotteista bioenergiaan ja niihin kaikkiin moninaisiin tuotteisiin, joita puuraaka-aineesta voidaan valmistaa, oli kyse sitten auton osista, tekstiileistä, rakennusmateriaaleista tai kemikaaleista. Vaikka puurakentaminen on tunnistettu komissiossa yhdeksi toimeksi ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi, näkökulmat puusta ainoastaan joko nieluna tai rakennusmateriaalina ovat liian suppeat. EU tarvitsee näkökulmaa myös sivuvirtojen hyödyntämisestä. Puuteollisuus liittyy niin EU:n metsäpolitiikkaan kuin uusiutuvan energian direktiiviin, maan ja metsänkäyttöä sääntelevään LULUCF-asetukseen sekä taksonomiaan, joten suomalaisten toimijoiden tulee olla tarkkana ja ajoissa vaikuttamassa. Oli ilo huomata, että EU-asioissa ollaankin aktiivisesti ja ratkaisuhakuisesti liikkeellä.
Saksa ja Eurooppa uuteen aikaan vallanvaihdon myötä. Saksassa SDP:n Olaf Scholz aloitti liittokanslerina keskiviikkona, Saksaa 16 vuotta johtaneen Angela Merkelin konservatiivihallituksen astuessa sivuun. Hallitusvaihto voi viedä paikoillaan junnanneita uudistuksia eteenpäin, kuten Saksan ihmisoikeuskysymyksiä. Euroopan suurinta taloutta hallitseva 16-henkinen hallitus koostuu seitsemästä sosiaalidemokraattien (SPD) ministeristä, viidestä vihreästä ja neljästä vapaa demokraatista (FDP), vieden maan politiikkaa selkeästi liberaalimpaan suuntaan. Vielä on nähtävissä, missä asioissa Saksan uusi hallitus ja Ranska, jonka presidentistä äänestetään kevään vaaleissa, löytävät yhteisymmärryksen. Kahden EU:n vaikutusvaltaisimman valtion vetäessä yhtä köyttä asiat voivat nytkähtää vauhdilla eteenpäin. Mielenkiinnolla odotamme erityisesti linjauksia EU:n puolustus- ja turvallisuuskysymyksiin, joissa Saksa on ollut aikaisemmin varovainen. Toinen mielenkiintoinen kulma on Saksan uuden hallituksen linja venäläiseen Nord Stream 2 maakaasuputkeen, minkä herkkyyttä kriisi Ukrainan rajalla kiristää. Viime heinäkuussa Saksa ja Yhdysvallat sopivat Itämeren pohjalla Venäjältä Saksaan kulkevan kaasuputkea koskevan pitkän kiistansa. Yhdysvallat ja Saksa sopivat tällöin vastaavansa kaikkiin Venäjän mahdollisiin yrityksiin käyttää kaasuputkea poliittisena aseena ilman, että Yhdysvallat asettavat pakotteita Venäjälle. Saksan uudessa hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole mainintaa kaasuputkesta ja nykyinen koalitio on ollut Merkelin hallitusta hiljaisempi asiaan liittyen.
Ensi viikolla parlamentti kokoontuu vuoden viimeiseen täysistuntoon Strasbourgissa.
Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Elsi
