Mukavaa perjantaita!
Tämä viikko vierähti Strasbourgissa täysistunnossa. Voit katsoa täysistuntoviikon videoterveiseni täältä.
Ennallistamisen kädenvääntö jatkuu. Parlamentin ennallistamisasetuksen käsittely alkaa kääntyä loppusuoralle. Tällä viikolla maatalousvaliokunta ja kalatalousvaliokunta tulivat tahoillaan neuvottelu-urakan loppuun. Neuvottelut ovat olleet haastavat. On aivan selvää, että tässä ilmapiirissä, kun hylkäyksen todennäköisyys leijuu kaiken aikaa neuvottelujen yllä, neuvottelijat eivät oikeasti edes yritä löytää kompromisseja. Myös jatkoneuvotteluiden osalta tilanne on hankala. Maatalousvaliokunnassa enemmistö on saavutettu pääosin oikeistopuolue EPP, konservatiivien ECR ja meidän Renew-ryhmien voimin, toisin kuin ympäristövaliokunnassa, missä enemmistö on rakennettu S&D, vihreiden ja vasemmiston voimin sekä Renew’n tuella.
Itse olen ollut komission esitystä kohtaan erittäin kriittinen, mutta ryhmäni neuvottelijana maatalousvaliokunnassa teen työtä niin kauan kuin neuvotteluja ylipäätään käydään. Kaikki tiedämme myös, että myös melkein kaikki jäsenmaat eri syistä vastustavat esitystä rajusti. Pidän hyvänä ajatuksena sitä, että esitys hylätään ja palautetaan komissiolle huolellisempaan ja parempaa valmistelua varten. Olisiko uusi esitys edessämme ensi kaudella vai sitä seuraavalla, ken tietää, mutta vastaan se joka tapauksessa tulee. Luonnon ennallistamisen tavoitteet isossa kuvassa ovat tärkeitä, luonnon monimuotoisuutta pitää vahvistaa kaikkialla, mutta jäsenmaiden erilaiset lähtötilanteet ja joustojen tarpeet on otettava huomioon.
Ennallistamisen osalta maatalousvaliokunta saavutti seuraavaa: ennallistamistoimet rajataan Natura-alueiden sisälle, turvemaiden vettämisen vaatimus poistetaan ja todetaan vettämisen olevan yksi mahdollinen toimi turvepohjaisten maiden ennallistamiseksi, maatalouden monimuotoisten maisemapiirteiden 10 prosentin tavoite poistettiin sekä metsäekosysteemien indikaattorilistaa laajennettiin jo olemassa olevan Forest Europe -listan mukaisesti, jolloin jäsenmaalla on mahdollisuus valita paikallisiin olosuhteisiin sopivat indikaattorit. Lisäksi huolta aiheuttanut heikentämättömyyskielto keveni siten, että jo saavutettu hyvä tila ei saa pitkän aikavälin aikana laskea. Tämän lisäksi valiokunta katsoi tärkeäksi siirtää ensimmäistä tavoitevuotta viidellä vuodella eteenpäin, vuoteen 2035, sillä jäsenmaille on jätettävä tarpeeksi aikaa niin kansallisen suunnitelman teolle kuin datan keräämiselle sellaisista alueista, joista sitä ei vielä ole.
Maatalousvaliokunta tulee äänestämään kannastaan kahden viikon päästä, kuten myös kalatalousvaliokunta. Ympäristövaliokunnan äänestys on odotettavissa kesäkuun puolessa välissä. Ympäristövaliokunnan neuvottelijan tavoite on viedä raportti täysistuntoäänestykseen heinäkuussa.
Voit lukea ajatuksiani ennallistamisen etenemisestä tästä Maaseudun Tulevaisuuden jutusta.
Viljelijöiden roolia vihreässä siirtymässä kunnioitettava. Parlamentti kävi täysistuntokeskustelun viljelijöiden roolista vihreässä siirtymässä. Osoitimme komissiolle voimakasta kritiikkiä siitä, ettei maatalouskomissaari Janusz Wojciechowski ollut paikalla keskustelussa. Todettakoon kuitenkin, että entinen maatalousmeppikollega, nykyinen rahoitusmarkkinoista vastaava komissaari Mairead McGuinnes hoiti keskustelun tyylikkäästi.
EU-komission tämän kauden lippulaivahankkeessa eli vihreässä siirtymässä luonnonvara-alat ovat avainasemassa. Vain maa- ja metsätaloudessa sitoutuu hiiltä, ja siksi sektorin osaajille pitäisi osoittaa kannustimia ja kunniaa rajoitteiden ja syyllistämisen sijaan. Tästä olimme yhtä mieltä keskustelussa. Täysistunnossa pitämäni puheen voi katsoa täältä. Käsittelimme täysistunnossa myös mm. EU-instituutioiden vastuuvapausmietinnöt budjettivuodelle 2021, energiasektorin metaanipäästöjen vähentämistä, viherpesuun puuttuvan direktiivin ja ukrainalaisten tuotteiden tullittoman tuonnin jatkamista vuodella.
Eurooppa-päivä juhlistaa unionin syntyä. Tiistaina 9.5. vietimme Eurooppa-päivää unionin alkusanojen eli Schumanin julistuksen kunniaksi. Eurooppa-päivä on eritoten hyvä syy muistaa eurooppalaisen yhtenäisyyden ja rauhan merkitystä. Sodan ravistellessa Eurooppaa tarvitsemme näitä yhteisiä eurooppalaisia arvojamme enemmän kuin koskaan aiemmin.
Julkisessa keskustelussa EU-kriittisyys usein korostuu, mutta on syytä muistaa, että Suomi tarvitsee EU:ta ja EU Suomea. Syrjäiselle ja viennistä riippuvaiselle maallemme EU antaa paremman aseman kansainvälisessä kilpailussa ja lisäksi selkänojaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. EU onkin Suomen tärkein kansainvälinen yhteisö, ja vakaana länsimaana meidän ei sovi kääntää sille selkäämme. Jatkossakin on luvassa sekä hyvää että huonoa, mutta aktiivisella vaikuttamistyöllä voimme olla mukana määrittämässä EU:n tulevaisuuden suuntaa.
Eurooppa-päivän täysistunnon Tämä on Eurooppa -keskusteluosuudessa puhumassa oli Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Hän puhui Euroopan yhtenäisyyden tärkeydestä ja myös suorasanaisesti mm. EU:n ja Kiinan suhteista. Kommentoin liittokanslerin puhetta tuoreeltaan Iltalehdelle muiden suomalaismeppien kanssa. Jutun voi lukea täältä.
Yhteisvelka ja hallituksen EU-agenda Politiikkaradiossa. Keskiviikkona puhuin Ylen Politiikkaradiossa yhdessä suomalaisten meppikollegoideni Silvia Modigin (vas.) ja Alviina Alametsän (vihr.) kanssa. Aiheena olivat mm. EU:ssa jälleen puhuttava yhteisvelka, komission valmistelussa parhaillaan oleva suvereniteettirahasto sekä terveisemme hallitusneuvottelupöytiin. Suomen ei pidä missään nimessä lähteä mukaan uuteen EU:n yhteisvelkaan, vaan jokaisen jäsenmaan on jatkossakin kannettava taloudellinen vastuu itse. Uudella rahalla rahoitettava suvereniteettirahasto ei ole suinkaan ainoa keino vahvistaa eurooppalaisten yrityksien kilpailukykyä, vaan esimerkiksi luvitusprosessia nopeuttamalla ja jo olemassa olevia rahoitusvälineitä kehittämällä voidaan saada aikaan paljon hyvää.
Säätytalolle viestimme oli selkeä ja yhtenäinen: uuden hallituksen on kirjattava EU-ennakkovaikuttamisen kärjet suoraan hallitusohjelmaan. Suomi tarvitsee jatkossa entistä enemmän ja parempaa vaikuttamistyötä EU:n työohjelmiin ja esityksien sisältöihin, ja niihin pitää pystyä vaikuttamaan jo niiden valmisteluvaiheessa. Suomessa pitäisi muuttaa suhtautuminen EU-politiikkaan ulkopolitiikkana, sillä se on yhä enenevässä määrin sisäpolitiikkaa, kun valtaosa lainsäädännöstä tulee unionista. Komissaari Jutta Urpilaisenkin hiljan esittämä erillinen EU-vaikuttamisen parlamentaarinen ryhmä olisi erinomainen ensiaskel uudistaa Suomen ennakkovaikuttamista. Politiikkaradion jakson voi kuunnella täältä.
Metsäpolitiikkaa Kalajoella. Perjantaiaamuna vierailin Proforest-messuilla Kalajoella puhumassa Maaseudun Tulevaisuuden Metsäpolitiikka-paneelikeskustelussa. Kävimme läpi niin Säätytalolla hallitusneuvotteluissa kuin EU-parlamentissa käsittelyssä olevia aiheita ja vääntöjä. Erinomaisessa keskustelussa pureuduimme mm. ennallistamisneuvotteluiden tilanteeseen ja koko asetuksen mahdolliseen kaatumiseen. Myös EU-ennakkovaikuttamisen tärkeys korostui puheenvuoroissa. Kiitos kanssapanelisteille ja järjestäjille!
Ensi viikolla parlamentissa on luvassa kotimaan viikko. Olen keskiviikkona 17.5. tavattavissa Himmaan Huppu -näköalatornilla Keuruulla yleisötilaisuudessa klo 17. Nähdään siellä!
Aurinkoista viikonloppua!
Elsi
