Mukavaa perjantaita!
Tällä viikolla oli parlamenttikauden toiseksi viimeinen täysistunto.
Raskasta liikennettä koskevaan direktiiviin erinomainen parlamentin kanta
Parlamentti äänesti kannastaan mm. jättirekkoja koskevaan mitta- ja massadirektiiviin, jossa olen toiminut neuvottelijana liikennevaliokunnassa. Saimme aikaan erinomaisen tuloksen, jossa Suomen ja Ruotsin välisen jättirekkaliikenteen jatkuminen on turvattu.
Olen tyytyväinen, että parlamentti antoi raportille vahvan tuen täysistunnossa (äänin 330 puolesta, 207 vastaan, 74 tyhjää.) Lainsäädäntö on Suomelle keskeinen, sillä siinä säädetään jättirekkojen rajat ylittävien kuljetusten säännöistä, jotka ovat erittäin tärkeitä monelle teollisuuden sektorille, varsinkin metsäteollisuudelle. Komission alkuperäisessä ehdotuksessa oli erittäin hankalia kirjauksia juurikin Suomen ja Ruotsin väliselle rajat ylittävälle liikenteelle, koskien esimerkiksi maksimipituutta tai -painoa. Pääprioriteettini neuvotteluissa olikin turvata Suomen ja Ruotsin välisen jättirekkaliikenteen jatkuvuus nykyisellään, koska olisi ollut järjetöntä estää toimivia ja tehokkaita kuljetuskäytäntöjä EU-tasolla. On hienoa, että tämä onnistui ja kirjaus on nyt sinetöity parlamentin neuvottelukantaan Suomelle toimivalla tavalla. Kolmikantaneuvottelut komission ja jäsenmaiden neuvoston kanssa alkavat seuraavan vaalikauden alussa syyskuussa.
Tiedotteeni voi lukea täältä.
Uudistusehdotuksia EU:n maatalouspolitiikkaan
Tänään odotamme komissiolta esitystä nykyisen maatalouspolitiikan lainsäädännön uudistamisesta.
Ympäri Eurooppaa nähdyt viljelijöiden mielenosoitukset ovat herättäneet Euroopan komission reagoimaan vihreän siirtymän vyöryyn ja nykyisen maatalouspolitiikan ongelmiin. Ehdotus sisältää muutoksia erityisesti viljelijöiden ehdollisuuden sisältöihin ja hyviä maatalous- ja ympäristökuntoa koskevia osia. Jo aiemmin viikolla tuli komissiolta delegoitu säädös pysyvän nurmen vähenemisen poikkeuksesta, jonka hyväksymisestä äänestämme ensi viikolla valiokunnassa. Näin rakennemuutos ja nautatilojen muutos viljatiloiksi huomioitaisiin paremmin. Tämä muutos ei tarvitse lainsäädännön avausta. Tänään tulevien ehdotuksien odotetaan käsittelevän muun muassa ei-tuottavan alan vähimmäismäärän poistamista, viljelykierron joustavuuden lisäämistä viljelykasvien monipuolistamisen kautta ja talviaikaisen kasvipeitteen osalta herkän ajankohdan määrittely jäsenmaiden toimesta.
On hyvä, että komissio on ottanut huomioon viljelijöiden hädän. Uudistuksen läpivienti ennen vaaleja tarkoittaisi kuitenkin sitä, että mitään muutoksia ei komission esitykseen voida tehdä. Ehdotuksien vaikutustenarviointi pitäisi tehdä tarkkaan. Jos ehdotusta ei ehditä tekemään ennen vaaleja, uhkana on, että paine avata lainsäädäntö kokonaisuudessaan lisääntyy. Se taas lisäisi viljelijöiden epätietoisuutta, sillä tulevasta tukihakuvuodesta ei olisi tarkkaa tietoa.
Ehdotusten lisäksi komissio avasi kyselyn viljelijöille maatalouspolitiikan toimeenpanosta kansallisesti, mm. käytännön toteutuksesta ja viljelijätukien hakemisen haasteista. Jotta laaja näkemys kaikkialta Euroopasta saavutetaan, kannustan suomalaisia viljelijöitä täyttämään kyselyn! Kysely auki 8.4. asti ja siihen voi vastata suomeksi täältä. Vain kokonaan täytetyt ja lähetetyt vastaukset otetaan huomioon. Tuloksia kyselystä odotetaan vielä tämän vuoden syksyllä.
Ukrainan sotilaallista tukea luvataan lisätä
Jäsenmaiden neuvosto pääsi tämän viikon keskiviikkona sopuun Euroopan rauhanrahaston uudistamisesta Ukrainan tukemiseksi viidellä miljardilla eurolla vuoden 2024 loppuun mennessä. Ulkoasiainneuvoston odotetaan vielä hyväksyvän päätös ensi viikon maanantaina.
Tähän mennessä EU on mobilisoinut Euroopan rauhanrahastosta 6,1 miljardia euroa Ukrainan tukemiseen vuosina 2022-2024. Rahaston avulla EU:n jäsenmaille korvataan Ukrainalle toimitettuja ammus- ja aseavun kustannuksia. Päätös lisärahoituksesta on elintärkeä, koska päättäväisyyttä kestävän tuen antamiseksi Ukrainalle todella tarvitaan, jotta se voi saada tarvitsemansa sotilasvarusteet. Ukrainan saama aseapu on vähentynyt viime kuukausina ja on nyt paljolti Euroopan varassa. Nopeus ja sotilasavun tehostaminen ovat nyt kaiken A ja O.
Rakentamisessa energiatehokkuuteen kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota
Suomessa paljon huolta herättäneen ”pakkoremonttidirektiivin” lopputulos ei ole niin huono kuin mitä etukäteen pelättiin.
Tällä viikolla parlamentti antoi oman sinettinsä rakennusten energiatehokkuusdirektiiville. Komission äärimmäinen esitys ei parantunut parlamentin käsittelyssä ja riskinä olivatkin asuinrakennusten pakkoremontit. Suurimmat valuviat ja sudenkuopat korjaantuivat kuitenkin kolmikantaneuvotteluissa eikä pakkoremontteja asukkaille ole tiedossa.Direktiivi asettaa silti tiukkoja velvoitteita eri rakennuksille. Rakennusten energiatehokkuus esimerkiksi edellyttää, että uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja uusiin asuinrakennuksiin vaaditaan aurinkopaneelit, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Tässä olisi ollut tärkeää ottaa huomioon teknologianeutraalius ja muut päästöttömät energiamuodot, kuten maalämpö. Kansallisessa toimeenpanossa on otettava järki käteen, sillä tavoitteet on voitava saavuttaa kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Lopullinen sinetti direktiiville saadaan jäsenmaiden neuvoston äänestettyä asiasta.
Kirjoitin aiheesta Kainuun Sanomiin kolumnin, jonka voi lukea täältä.
Pääministeri Petteri Orpo puhui täysistunnossa
Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) saapui keskiviikkona Strasbourgin täysistuntoon puhumaan osana Euroopan parlamentin Tämä on Eurooppa -keskustelusarjaa.
Puheessaan Orpo painotti Ukrainalle annettavan tuen vahvistamista ja rajaturvallisuuden merkityksen korostamista torjumalla ulkoiset rintamalinjat hybridihyökkäyksiltä. Hänen mukaansa yhä monimutkaisempiin kriiseihin on pystyttävä tulevaisuudessa varautumaan entistä tehokkaammin. Orpo peräänkuulutti komissiota laatimaan ja julkaisemaan tätä varten EU:n ensimmäisen valmiusunionistrategian. Pääkohtina Orpo nosti esiin myös tarpeen vahvistaa Euroopan strategista kilpailukykyä ja valtiotukisäännösten ennalleen palauttamisen. EU:n ilmastopolitiikan osalta Orpo katsoo, että tulevalla kaudella pitäisi keskittyä liian yksityiskohtaisen sääntelyn sijasta innovaatioiden edistämiseen.
Täysistuntokeskustelussa mepit kiittivät muun muassa Suomen johtajuutta ilmasto- ja digitaalipolitiikassa sekä sukupuolten tasa-arvon edistämisen saralla. Orpon puhe sai kuitenkin osakseen myös kritiikkiä ja keskustelu meni osin turhankin sisäpoliittiseen suuntaan. On syytä muistaa, että tällä hetkellä kaikissa puheenvuoroissa heijastuu voimakkaasti EU-vaalien lähestyminen. Pidin tärkeänä, että pääministeri nosti esille etenkin turvallisuus- ja kilpailupolitiikan.
Perjantaipäivä vierähti seminaareissa Kuopiossa ja Joensuussa. Suuri kiitos osallistujille keskusteluista!
Oikein aurinkoista viikonloppua kaikille – kyllä se kevät siellä jo kolkuttelee!
Elsi
