Mukavaa perjantaita!
Parlamentti kokoontui vuoden ensimmäiseen täysistuntoon. Matkaaminen maailmalle ei aina ole helppoa – tällä kertaa kapuloita rattaisiin löivät niin junan myöhästyminen menomatkalla Pariisin kentältä Strasbourgiin kuin torstaina alkanut suurlakkokin, joka mm. sulki rautatieasemat. Tämä vahvistaa sitä, että parlamentin pitäisi siirtyä yhden sijainnin taktiikkaan Brysseliin ja lopettaa turha matkustaminen kahden kaupungin välillä. Etenkin käynnissä olevan energiakriisin ajaksi tämä olisi erittäin kannatettavaa.
Ennallistamisasetuksen kimpussa. Järjestin yhdessä Energiateollisuuden ja Kuntaliiton kanssa aamupalakeskustelun meppikollegoille ennallistamisasetuksesta. Keskustelu kollegoiden ja sidosryhmien kesken oli vilkasta ja antoisaa. Ennallistamisasetus asettaa tavoitteita niin metsille, maataloudelle, kaupunkien viherryttämiselle kuin vesialueillekin. Luonnon tilaa pitää parantaa, mutta kuulen jatkuvasti huolia komission esityksen vaikutuksista mm. kaupunkikaavoitukselle ja uusiutuvan energian investoinneille. Näitä kysymyksiä toivat esille mukana olleet Energiateollisuuden Marja Rankila sekä Kuntaliiton Ilari Havukainen. Kansallisia joustoja tarvitaan varsinkin Suomessa ja Ruotsissa, koska kaupunkimme ovat jo valmiiksi hyvin vihreitä ja metsäisiä. Ennallistamistoimet eivät myöskään saa hidastaa uusiutuvien energiainvestointien luvituksia. Keskustelijoita kiinnostivat myös mm. ennallistamisen kustannukset ja oletetut hyödyt.
Juhlistimme sisämarkkinoiden 30-vuotista taivalta. Sisämarkkinat ja niiden säännöt ovat yksi EU:n kulmakivistä. Säännöt takaavat, että kilpailun reiluus on helpommin hallittavissa eivätkä suurten maiden yritykset jyrää pienempiä alleen. Muun muassa Suomen kaltaiselle pienelle, vientivetoiselle taloudelle sisämarkkinoihin kuuluminen on aivan välttämätöntä. Maailmantilanne kriiseineen kuitenkin osuu myös sisämarkkinoihin, sillä monet yritykset ovat kipeästi tuen tarpeessa selvitäkseen. Huolta aiheuttaa myös USA:n viime vuonna julkistama valtava vihreän siirtymän tukipaketti kotimaisille yrityksille, Vaikka valtiontukiin liittyy tiukat säännöt EU:ssa, ovat mm. Saksa, Ranska ja Alankomaat jakaneet omille yrityksilleen miljardien eurojen tukia. EU-tason ratkaisu on tarpeen, sillä kilpailun reiluus ja tasapuoliset toimintaedellytykset on varmistettava. Tällä viikolla kilpailupolitiikasta vastaava komissaari Margrethe Vestager esitteli väliaikaiseksi tarkoitettuja uudistustoimia jäsenmaiden valtionvarainministereille, ja komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen esitteli Davosin talousfoorumissa pitämässään puheessa USA:n toimiin vastaukseksi tarkoitetun, puhtaan teknologian tavoitteet vuoteen 2030 asettavan Net Zero Industry Act -toimenpidepaketin. Komissio haluaa mm. vauhdittaa puhtaan teknologian investointien luvituksia ja avustaa yrityksiä, jotta päättävät olla siirtämättä tuotantoaan pois Euroopasta. On tärkeää, että sisämarkkinoiden toimintaa tarkastellaan ja tarvittavia uudistuksia tehdään, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla säilytetään. Toimien rahoitusta pitää kuitenkin tarkastella kriittisesti ja yhteisvelan ottamiseen ajautumista varoa. Rahoitus olisi parasta löytää allokoimalla jo olemassa olevista välineistä.
Ruotsi esitteli EU-puheenjohtajuuskautensa prioriteetit. Naapurimaamme toimii EU:n neuvoston puheenjohtajamaana seuraavat kuusi kuukautta, ja pääministeri Ulf Kristersson esitteli parlamentille maansa tavoitteita ja prioriteetteja puolivuotiskaudelleen. Niissä ei juuri ilmennyt yllätyksiä. Odotetusti pääpainopiste on Ukrainan tukemisessa. Ruotsi haluaa mm. lisää Venäjän-vastaisia pakotteita ja lisää aseapua Ukrainaan. Lisäksi pääministeri painotti, että jäädytetyt venäläiset varat on ohjattava Ukrainan jälleenrakentamiseen ja siten tehdä Venäjästä myös osa ratkaisua. Muita prioriteetteja ovat oikeusvaltioperiaatteen ja eurooppalaisten demokraattisten arvojen toteuttaminen kaikissa jäsenmaissa, vihreän energiasiirtymän edistäminen sekä EU:n häiriönsietokyvyn ja eurooppalaisten yrityksien kilpailukyvyn vahvistaminen.
Vahvempia toimia Ukrainan auttamiseksi. Me mepit vaadimme täysistunnossa lisää Venäjän-vastaisia pakotteita ja lisäksi Saksan liittokansleri Olaf Scholzia lähettämään Leopard -taistelupanssarivaunuja Ukrainaan. Myös mm. Puola ja Liettua ovat painostaneet Saksaa ryhtymään toimiin. Scholz on venkoillut panssariajoneuvojen lähettämisen kanssa ja odottaa Yhdysvaltojen ottavan johdon aseavun koordinoimisessa. Ukrainan aseapua koordinoiva ryhmä kokoontuu tänään Saksassa Ramsteinin tukikohdassa Yhydsvaltojen johdolla. Leopardien lahjoittamiselle tarvittaisiin Saksan lupa ja esim. Suomen kohdalla niiden toimittaminen on tästä kiinni, mutta Puola sen sijaan on ilmoittanut olevansa valmis lähettämään niitä, vaikka lupaa ei heruisikaan. Äänestimme täysistunnossa myös erityistuomioistuimen perustamiseksi nostamaan syytteitä Venäjän sotarikoksista.
Parlamentille valittiin uusi varapuhemies. Korruptioskandaalin vuoksi virastaan erotetun Eva Kailin tilalle valittiin uusi varapuhemies, luxembourgilainen demarimeppi Marc Angel. Äänestimme myös mm. uusista säännöistä Euroopan sisäisille jätekuljetuksille, verovälttelyn ja veronkierron ehkäisemisestä ja kuluttajansuojasta verkkovideopeleissä. Lisäksi käsittelimme ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen vuosiraportin. Uutena aloitteena äänestimme Eurooppalaisen paikalliskaupan pääkaupungin kilpailun perustamisesta, joka toimisi samalla periaatteella kuin esim. Euroopan kulttuuripääkaupunki. Voit katsoa videoterveiseni täysistunnosta täältä.
Tapahtumia ja tilaisuuksia. Perjantai-iltana olen mukana Vesannon ja Tervon vaalistartissa vauhdittamassa eduskuntavaalivankkureita kevään teeman mukaisesti. Ensi maanantaina olen puhumassa Luonnonvarakeskuksen ennallistamiswebinaarissa, jossa keskustellaan asetuksen vaikutuksista luonnonvarasektoriin. Webinaari järjestetään maanantaina 23.1. klo 14 ja sinne voi ilmoittautua mukaan täältä. Lisäksi Renew-ryhmäni järjestää maanantaina 23.1. klo 17 seminaarin maataloussektorilla ympäri Eurooppaa tehtävistä ilmastonmuutoksen torjuntatoimista. Suomesta webinaariin osallistuu Baltic Sea Action Groupin Juuso Joona, joka kertoo, millaisia parannustoimia pelloilla voidaan tehdä siten, ettei ruokaturva heikkene. Webinaariin voi ilmoittatua mukaan täältä.
Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Elsi
