Mukavaa perjantaita!
Tämän vuoden työt on nyt taputeltu, takana on viimeinen täysistuntoviikko. Katso videoterveiseni Strasbourgista täältä.
Metsäkatoasetukselle saatiin lisäaika
Parlamentti pääsi vihdoin hyväksymään vuoden lykkäyksen metsäkatoasetuksen toimeenpanoon.
Kyseessä oli viimeinen sinetti sille, että metsäkatoasetuksen toimeenpanoon saatiin vuosi lisäaikaa. Aivan liian pitkään kestäneessä prosessissa mentiin viimeiseen mahdolliseen hetkeen saakka, kun EPP-ryhmän poliittinen sooloilu uhkasi vaarantaa koko lisäajan saamisen. Parlamentin EPP-ryhmää edustava saksalainen neuvottelija Christine Schneider vei homman trilogeihin komission ja neuvoston kesken, jossa asetukseen ei odotetun mukaisesti kuitenkaan tehty muutoksia sisältöön, sillä jäsenmaat ilmoittivat jo ennakkoon olevansa niitä vastaan. Onneksi EPP:läisetkin tulivat järkiinsä, trilogineuvottelut saatiin pakettiin, ja parlamentti pääsi viimeisessä täysistunnossa kuittaamaan tuloksen ja hyväksymään asetuksen toimeenpanon lykkäyksen. Nyt yrityksillä ja muilla toimijoilla on vuosi lisää aikaa valmistautua asetuksen mukanaan tuomiin vaatimuksiin, ja se tulee todellakin tarpeeseen. Ilman toimivia tietojärjestelmiä, joilla metsäkadon seurantaa voidaan tehdä vaaditun mukaisesti ja joita ei siis vielä käytännössä ole olemassa, ei metsäkadon torjuminen asetuksen tavoitteiden mukaisesti onnistuisi. Saa nähdä, riittääkö vuosikaan, mutta hyvä alku se on.
Ulkopuolisten vaikuttaminen EU-maiden vaaleihin huolestuttaa
Parlamentissa keskusteltiin teknologiajättien roolista disinformaation ja vaalivaikuttamisen torjunnassa.
Viime kuukausina ympäri Eurooppaa on nähty huolestuttavia esimerkkejä ulkomaisesta vaikuttamisesta itsenäisten valtioiden vaaleihin. Eritoten huolta on herättänyt EU- ja Nato-maa Romanian tilanne, jossa marraskuisten presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos mitätöitiin maan perustuslakituomioistuimen toimesta sen jälkeen, kun viranomaiset esittivät todisteita vakavista vaalivilppiepäilyistä. Romanian vaalit voitti yllättäen ennakkoon tuntematon, länsivastainen ja Venäjä-mielisenä pidetty äärioikeistolainen ehdokas Călin Georgescu. Romanian viranomaisten mukaan maa oli vaalien aikaan merkittävien kyberhyökkäyksien kohteena ja toiminnan laajuus viittaa valtiolliseen toimijaan. Tiedustelutietojen mukaan nimenomaan Venäjä oli ohjannut jopa tuhansia sosiaalisen median tilejä tukemaan Georgescua muun muassa Tiktokissa. Tiistaina komissaari Henna Virkkunen ilmoittikin, että komissio avaa virallisen tutkinnan Tiktokia vastaan selvittääkseen, onko se noudattanut EU-sääntöjä vaalivaikuttamisen torjunnassa alustallaan. Romaniassa järjestetään uudet vaalit myöhemmin.
Vastaavaa ulkomaista vaalivaikuttamista on havaittu myös mm. EU-jäsenehdokasmaissa Georgiassa ja Moldovassa. Venäjän, Kiinan ja muiden ulkomaisten toimijoiden vaikuttaminen Euroopan maiden vaaleihin yhdistettynä äärioikeiston nousuun useissa maissa on erittäin huolestuttava yhtälö. Erityisen tarkkaan tilannetta pitää nyt seurata Saksassa, jossa on maanantaisen hallituksen kaatumisen jälkeen luvassa uudet parlamenttivaalit helmikuun lopussa.
Olin keskustelemassa aiheesta Ylen Politiikkaradiossa kollegoiden Maria Ohisalon (vih.) ja Li Anderssonin (vas.) kanssa. Jakson voi kuunnella täältä.
Viikon tärpit:
1. Täysistunnossa keskusteltiin viljelijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta, jotka molemmat ovat tilojen taloudellisen kannattavuuden laskiessa uhattuna. Kerroin puheenvuorossani mm. Suomen Välitä viljelijästä –ohjelmasta. Puheenvuoroni voi katsoa täältä.
2. Toinen keskustelu, johon osallistuin, käsitteli EU:n kilpailukykyä ja vihreän kehityksen lainsäädännön vaikutuksenarviointia. Korostin puheenvuorossani ennakoivan kokonaisarvioinnin tärkeyttä. Puheenvuoroni voi katsoa täältä.
3. Tapasin Food Drink Europen edustajia ajankohtaisten elintarvikesektorin kuulumisten saralla. Osallistuin myös suomalaisten kollegoideni kanssa komissaariaamiaiselle, jonka Henna Virkkunen järjesti nyt ensimmäistä kertaa. Suomen komissaarin ja meppien täysistunnon tapaamisella on pitkät perinteet, se on jatkunut jo kolme vuosikymmentä, Suomen EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Mielestäni on hienoa, että kaikesta huolimatta sovimme yhdessä saman pöydän ääreen – muiden maiden kollegat tätä usein ihmettelevät ja ihailevat.
Seuraavaksi on aika hiljentyä joulun viettoon. Viikkokirje jää tauolle ja palaa taas ensi vuoden puolella.
Suuri kiitos kuluneesta vuodesta ja yhteistyöstä! Haluan toivottaa Sinulle ja läheisillesi oikein hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä onnea uudelle vuodelle 2025!
Elsi
