Rentouttavaa perjantaita kaikille!
Euroopassa on ollut hurja viikko niin koronan kuin politiikan osalta. Brysselissä todettu 25 000 tautitapausta. Uusia rajoituksia otettiin jälleen käyttöön, kun parlamentti kokoontui hybriditäysistuntoon. Itävalta meni sulkutilaan, ja samaa pohditaan monessa maassa. Saksa sai uuden hallituksen ja Ruotsi pääministerin, jonka hallitus hajosi ennätysajassa. Paine niin Valko-Venäjällä kuin Venäjän ja Ukrainan välillä kovenee.
EU:n yhteiselle maatalouspolitiikalle lopullinen sinetti. Parlamentti hyväksyi täysistunnossa yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:in uudistuksen vahvalla enemmistöllä, 452-178. Olen vaikuttanut näihin neuvotteluihin siitä asti kun aloitin meppinä keväällä 2018 ja nyt tämä EU-laki, johon käytetään EU:n varoista kolmannes, on vihdoin käsitelty. Kannattava ruoantuotanto pysyy edelleen maatalouspolitiikan päätavoitteena samalla, kun otetaan isoja askelia ympäristö- ja ilmastoasioiden saralla. Uudistus astuu voimaan 1.1.2023 ja sen pelisäännöillä pelataan vuoteen 2027 asti. Parlamentin sinettiä saatiin odottaa juhannuksena saavutetulle sovulle, menettelytapojen ottaessa aikaa. Onneksi jäsenmaat ovat jo voineet aloittaa kansallisten suunnitelmien loppuun viemisen ja Suomenkin suunnitelman odotetaan olevan valmis joulukuussa. Maatalous tarvitsee pitkän aikavälin pelisääntöjä ja politiikka, joka vahvistaa kilpailukykyä, innovaatioita ja kannustaa maanviljelijöitä kestävämpään tuotantoon.
Ennen äänestystä täysistunto kävi kipakan keskustelun aiheesta ja kollegoiden puheista välittyi niin tyytyväisyys kuin myös pettymys neuvottelutulokseen, joka välittyi myös äänestyksessä. Ryhmäni Renew Europe ja Euroopan kansanpuolue EPP pitivät kiinni sovitusta kompromissista ja äänestivät uudistuksen muodostavien kolmen tekstin puolesta. Sosiaalidemokraatit jakaantuivat kahtia ja vihreät sekä vasemmisto äänestivät uudistusta vastaan. Samoin tekivät Suomen perussuomalaiset. Seuraavaksi komissio alkaa käymään läpi kansallisia suunnitelmia CAP:in toimeenpanosta jäsenmaissa. On tärkeää varmistaa, että komissio noudattaa sovittuja yhteisiä sääntöjä hyväksymisprosessissa eikä pelaa tässä omaa poliittista peliä, mitä viimeaikoina on erityisesti nähty mm. taksonomian kohdalla.
Talvimerenkulun haasteista painetta komissiolle. Kirjelmöimme yhdessä suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten kollegoiden kanssa komissiolle koskien huoleemme talvimerenkululle aiheutuvista haasteista pohjoisille jäsenmaille Fit for 55 ilmastopaketissa. Kyse on Suomelle satojen miljoonien eurojen kustannusvaikutuksesta, johon on löydettävä ratkaisu. Päästökaupassa, jossa haitallisia päästöjä tuottavat ovat velvollisia omistamaan päästöoikeuksia päästömäärien verran, on tärkeää huomioida talvimerenkulku, sillä Suomen sääolosuhteissa jäissä seilaavat painavat jäävahvisteiset alukset kuluttavat normaalia enemmän polttoainetta. Tulevan päästökaupan alla niiden olisi ostettava enemmän päästöoikeuksia, mikä kasvattaa kustannuksia. Tämä heikentää talvimerenkulusta riippuvaisten maiden kilpailukykyä niin EU:n sisämarkkinoilla kuin globaalistikin. Suomen viennistä noin 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Lisäksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin keskittyvän FuelEU Maritime asetuksen myötä, jonka ryhmäni neuvottelijana toimin, polttoaineiden kustannukset voivat nousta, kun merenkulkuun esitetään 75 prosentin päästövähennyksiä. Tässä kaikessa yrityksiemme kilpailukyvyn turvaaminen on ehdottoman tärkeää. Pidän FuelEU Maritime – asetuksesta myös julkisen kuulemisen webinaarin muodossa keskiviikkona 8.12. klo 14-16, johon pääsee ilmoittautumaan tästä. Tilaisuuteen tervehdyksen tuo myös Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Saksassa uusi hallitus. Saksassa sosiaalidemokraattien, vihreiden ja liberaalien johtajat pääsivät sopimukseen maan seuraavan hallituksen muodostamisesta, päättäen lähes viisi viikkoa kestäneet muodolliset neuvottelut. Jos hallitusohjelma hyväksytään lähipäivinä, seuraavan hallituksen pitäisi astua virkaan joulukuun alussa, SDP:n Olaf Scholz liittokanslerina. Ensimmäistä kertaa 16 vuoteen hallitusta ei johda enää konservatiivien puolue Angela Merkelin johdolla, mikä vie Saksan ja Euroopan politiikkaa todennäköisesti vihreämpään ja liberaalimpaan suuntaan. Suomen hallituskokoonpanoa muistuttava puoluekolmikko ei ole koskaan aiemmin hallinnut Saksaa yhdessä. Uuden hallituksen tavoitteena on mm. nostaa Saksan minimipalkkaa, luopua hiilivoimasta vuoteen 2030 mennessä, kahdeksan vuotta suunniteltua aikaisemmin ja ylläpitää finanssikuria. Suomen ja koko EU:n kannalta kiinnostavaa on, miten Saksan uusi hallitus suhtautuu EU:n talouspolitiikkaan. Euroryhmäämme kuuluva keskustaoikeistolainen liberaalipuolue FDP lupasi jo aikaisemmin, etteivät he yhdy hallitukseen, joka lipuaa EU:n velka- ja taloussäännöistä. Saksan uudeksi valtiovarainministeriksi on asettumassa näillä näkymin FDP:n Christian Lindner, joka hallitusohjelman perusteella näyttää pitävänsä lupauksensa siitä, ettei EU:ssa tulla sorvaamaan uutta yhteisvelkaan perustuvaa rahoitusvälinettä.
EU:n oikeusvaltioperusta horjuu. Täysistunnossa keskustelimme EU:n arvojen tilasta Sloveniassa, jossa oikeusvaltion periaatteet ovat alkaneet lipsua ja tiedotusvälineiden vapaus on uhattuna, kun hallituksen virkamiehet, pääministeri mukaan lukien, ovat yrittäneet vaientaa arvostelijoitansa. Puolan ja Unkarin loistaessa EU:n oikeusvaltiorikkomusten parrasvaloissa on Slovenian huonontunut demokratiakehitys jäänyt varjoon, mutta nyt EU:n puheenjohtajana maan tilanne on läpivalaistu. Tilannetta ilmentää myös Slovenian pääministerin Janez Janšan antama tuki Unkarille ja Puolalle oikeusvaltiomekanismin käyttöönoton vastustamisessa. Samaan aikaan Puolan, Liettuan ja Latvian, Valko-Venäjän rajoilla, ilmapiiri kiristyy. Valko-Venäjä, Lukašenkan johdolla, yrittää horjuttaa EU:ta käyttämällä siirtolaisia aseena naapurimaitansa vastaan. Tällä Lukašenka pyrkii saamaan tunnustusta omalle hallinnolleen EU:lta ja peruuttamaan asetettuja pakotteita, joita on langetettu mm. opposition painostamisesta. Tällaisen painostuksen alla EU on taipunut aikaisemminkin esimerkiksi Turkin kohdalla vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana. Nyt EU:n tulee olla tiukkana ja pitää periaatteistaan kiinni.
Hyvää keskustelukulttuuria puolustamassa. Keskiviikkona keskustelimme kestävästä metsätaloudesta ja ruoantuotannosta WWF nuorten kanssa. Sivusimme komission ehdotusta metsäkadon torjumisesta ja olimme yhtä mieltä, että toimia metsäkadon ehkäisemiseksi on tehtävä globaalisti. Metsäkatokysymyksessä on tärkeää, että emme laita koko maailmaa samaan muottiin ja esimerkiksi suomalainen kestävä metsänhoito tunnistetaan. Torstaina julkaistiin The Europolitist -podcast jakso, jossa keskustelemme yhdessä meppikollegan Miapetra Kumpula-Natrin ja Demos Helsingin Johannes Anttilan kanssa digitalisaation mahdollisuuksista ja uhista. Jakson voit kuunnella täältä. Tänään puolestaan pidin maa- ja metsätalouspoliittisen ajankohtaiskatsauksen agrologien liiton ja metsäalan asiantuntijoiden johtajapäivillä. Toin terveiset EU:n maa- ja metsätaloussektorin ajankohtaisista asioista. Puheenvuorossa esitin huoleni keskustelukulttuurin polarisoitumisesta, joka näkyy erityisesti luonnonvara-alan sektorilla.
Alueiden ja tasa-arvoasioiden äärellä viikonloppuna. Lauantaina saan vierailla Kotiseutuyhdistysten liiton järjestämässä seminaarissa ja kertoa, miten alueiden Eurooppa näyttäytyy ja mitä se tarkoittaa Pohjois-Savossa. Rautavaaralla puolestaan kokoonnumme Ylä-Savon Keskustanaisten syyskokoukseen, jossa asiaa varmasti aluevaaleista sekä ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta.
Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Elsi
