Poikkeuksellisen äkillinen kriisi sai nopeasti Euroopan polvilleen. Maat ovat joutuneet sulkemaan rajojaan, ihmisten liikkumista ja yritystoimintaa on rajoitettu, ja talouskin on ajautumassa pahimmillaan taantuman kautta lamaan.
EU toimien osalta tilanne on haastava. Kriisi on ensisijassa terveyttä uhkaava, jolloin vastuu sen hoitamisesta kuuluu pääasiassa jäsenmaille ja kansalliselle terveydenhuollolle. Unioni on pyrkinyt tukemaan jäsenmaita ja hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Se on koordinoinut yhteydenpitoa jäsenmaiden terveys- ja sisäministereiden välillä ja pohtii matkustuskieltoa Eurooppaan pyrkiville. Jäsenmaat ovat panneet rajojaan kiinni omilla päätöksillään, mikä on ymmärrettävä, mutta huolestuttava kehityssuunta EU:n toimiville sisämarkkinoille.
Myös terveyskriisistä seurannutta talouskriisiä on pyritty helpottamaan. Euroopan keskuspankki EKP päätti vuoden loppuun kestävästä 750 miljardin euron hätärahoituksesta. Myös Euroopan parlamentti hyväksyi 37 miljardin lisärahoituksen EU:n budjetista. Nämä elvytystoimenpiteet ovat välttämättömiä, jotta koronan halvaannuttamassa taloudessa raha liikkuu. Kaikkien toimien tavoitteena on vaimentaa epidemian iskua ihmisten toimeentuloon ja talouteen.
Toistaiseksi pahiten tilanteesta kärsivät Italia ja Espanja, jotka Ranskan ohella nostattavat keskustelua yhteisvastuusta euromaiden kesken. He ovat esittäneet yhteisiä joukkovelkakirjoja viruksen aiheuttaman talouskriisin taltuttamiseksi.
Suomen lisäksi muut pohjoismaat, Saksa ja Hollanti vastustavat ajatusta. Eripura kumpuaa finanssikriisin ajoilta peräisin olevasta luottamuspulasta. Muun muassa Italian julkinen talous on kriisin jäljiltä edelleen heikossa kunnossa. Yhteiset joukkovelkakirjat eivät pelastaisi talouksia, jotka pettivät jo ennen koronakriisiä.
EU-maiden välejä kiristävien aloitteiden sijaan pitäisi keskittyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka ovat taloudellisesti kestäviä myös tämän kriisin jälkeen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on tuonut esille tarpeen korjata monivuotista rahoituskehystä (MFF 2021-2027) huomioimaan paremmin nykyiset koronakriisin tuomat talouden vaikutukset. Tässä paketissa yhteiskunnan rattaita pyörittävien yrittäjien ja huoltovarmuuden kannalta ratkaisevan eli ruoka- ja energiaturvan tukeminen pitää olla keskiössä.
Toimet on nyt ensisijaisesti kohdistettava ihmisten terveyteen ja toimeentuloon. Taakkaa kantavat erityisesti tulonlähteensä menettäneet yritykset ja yrittäjät, joiden elinkeino on vaarassa näköpiirissä olevan taantuman vuoksi. Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa epidemian leviämiseen ja kotipaikkakuntansa yrittäjien tukemiseen omilla valinnoillaan ja teoillaan.
