Euroopan parlamentti äänestää huomenna torstaina metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäämisestä vuodella. Olen työskennellyt vahvasti sen eteen, että missään skenaariossa tämä lykkäys ei vaarannu.
Komissio esitti lykkäystä lokakuun alussa, jäsenmaiden ja eurooppalaisten toimijoiden painostuksesta. Vaatimuksen taustalla oli soveltamisohjeiden viivästyminen ja kiistanalaisten kohtien tulkinnan epäselvyys. Alkuperäisen aikataulun mukaan asetuksen piti tulla voimaan ensi vuoden alusta, mutta monilla sektoreilla ei oltu voitu valmistautua mm. tarvittavin tietojärjestelmäpäivityksin puuttuvien tulkintaohjeiden takia.
Kireä aikataulu vaatii pikakäsittelyn parlamentin puolella, jotta uusi aikataulu ehtii tulla lainvoimaiseksi ennen vuodenvaihdetta. Lokakuun täysistunnossa parlamentti hyväksyi pikakäsittelyn, joka tarkoittaa, että itse lainsäädännön sisältöön ei puututa, vaan äänestetään ainoastaan toimeenpanon lykkäämisestä. Myös jäsenmaiden neuvosto hyväksyi tämän linjan kannakseen. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen jopa uhkasi, että mikäli asetuksen sisältöön yritetään puuttua, komissio vetää lykkäysesityksen pois ja asetuksen toimeenpano alkaa alkuperäisellä aikataululla vuoden 2024 lopusta.
EPP-ryhmä lähti kuitenkin sooloilemaan ja esitti 15 muutosehdotusta lainsäädännön sisältöön äänestettäväksi. Tämä sekoitti pakan parlamentissa, kun osa delegaatioista ilmoitti äänestävänsä joko niiden kaikkien tai osan puolesta, ja osa ilmoitti vastustavansa.
Nyt ilmassa on useampi skenaario, joka äänestyksessä voi toteutua. Paras skenaario, jonka puolesta olen työskennellyt, on, että EPP:n tarkistuksien puolesta ei äänestetä, ja lopussa hyväksymme komission ehdotuksen vuoden lisäajasta.
Jos jotkut tarkistuksista menevät torstain äänestyksessä läpi, on vaarana, että osa ryhmistä äänestää lopussa myös komission ehdotusta vuoden lisäajasta vastaan. Marginaalit ovat todella pienet, ja voi käydä joko niin, että parlamentti hylkää koko lykkäysehdotuksen EPP:n tarkistuksista johtuen, tai hyväksyy sen tarkistuksien kera. Joka tapauksessa molemmissa tilanteissa edessä on trilogineuvottelut komission ja neuvoston kanssa.
Jos parlamentti hylkää koko komission esityksen lykkäyksestä, neuvotteluiden pohjana on jäsenmaiden neuvoston kanta, joka on tässä tapauksessa sama kuin komission esitys lisäajasta. Jos parlamentin kannassa ovat mukana EPP:n tarkistukset, ne ovat teoriassa pöydällä neuvotteluissa, mutta todennäköisesti komissio ja neuvosto eivät tule niitä hyväksymään.
Olisi tärkeää, että trilogeissa parlamentti hyväksyisi neuvoston kannan asetuksen toimeenpanon lykkäämisestä nopeasti, ja tämän puolesta olen valmis tarvittaessa työskentelemään. Aikataulu on erittäin tiukka ja homma pitää saada pakettiin yhdellä kokouksella, jotta lopputulos saadaan hyväksyttyä ajoissa.
EPP:n tarkistusehdotukset ovat turhaa poliittista teatteria, joka vaarantaa koko lisäajan saamisen. Kaikki tämä luo myös valtavaa epävarmuutta toimijoille, jotka odottavat henkeään pidätellen lopputulosta. Jos lykkäystä ei nimittäin saada aikaiseksi, niin pienet kuin suuretkin toimijat eri sektoreilla joutuvat suuriin vaikeuksiin asetuksen vaatimuksien toteuttamisen kanssa.
EPP-ryhmän toiminta viime aikoina on ollut poikkeuksellisen aggressiivista, eikä heillä ole tuntunut olevan kiinnostusta toimia rakentavassa yhteistyössä muiden ryhmien kanssa. Joissain äänestyksissä he ovat jopa hypänneet äärioikeistoryhmien kelkkaan. Tämä enteilee vaikeuksia tulevien viiden vuoden lainsäädäntötyölle, kun meidän pitäisi sen sijaan osoittaa vahvaa yhtenäisyyttä EU:ssa päättäessämme elintärkeistä talouden ja puolustuksen suunnista. Toivon, että kokoomuslaiset kollegani EPP:ssä toimisivat vahvempana äänenä ryhmänsä sisällä sen sijaan, että seuraavat sokeasti mukana näissä hullutuksissa.
Taustaa: Asetuksen lykkäyksessä on kyse toimeenpanon viivyttämisestä vuodella isommille yrityksille ja 1,5 vuodella pienemmille yrityksille. Suurin ongelma on tiettyjen tuotteiden alkuperän selvittäminen ja se, onko tuotteen valmistaminen aiheuttanut metsäkatoa maailmalla. Tätä varten on rakennettava tietojärjestelmiä, ja toimijoiden mukaan tarvittavien järjestelmien päivittämisestä voi koitua satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen investoinnit toimijan koosta riippuen. Sen sijaan esimerkiksi navettainvestointeihin liittyvät epäselvyydet ratkaistiin soveltamisohjeissa eikä niiden kohdalla enää ole ongelmaa.
