Hyvää perjantaita kaikille!
Tänä vauhdikkaana EU-viikkona Euroopan parlamentti kokoontui täysistuntoihin Strasbourgissa ja valtioiden päämiehet kokoustivat Brysselissä. Pääministerien ja parlamentinkin polttavimmat puheenaiheet kulminoituvat energian hintojen nousuun, kansainvälisen kaupan jännitteisiin ja tulehtuneeseen tilanteeseen Puolan kanssa. Valiokuntatyön kannalta päästiin iso askel eteenpäin, kun parlamenttiryhmien puheenjohtajat pääsivät vihdoin sopuun toimivaltajaosta energia- ja ilmastopaketin osalta. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että maatalousvaliokunta sai jaetun toimivallan LULUCF-asetuksen maataloutta koskeviin osioihin. Se tarkoittaa, että olemme täysillä asetuksen lakineuvotteluissa mukana. Kävin viikon täysistuntoaiheita läpi myös videoterveisissäni, jonka voit katsoa täältä.
Komission työohjelma julki – lainsäädäntösuma jatkuu. Komissio julkaisi ensi vuoden työohjelmansa, joka antaa suuntaviivat tulevan vuoden päätöksenteolle ja painotuksille. Pääteemana ovat nuoret, vihreä siirtymä ja yhteiskuntien jälleenrakennus koronan jälkeen. Iso poliittinen keskustelu käynnistynee mm. EU:n minimipalkkaa koskevasta suosituksesta ja puolustusteknologiayhteistyöstä. Työohjelma pitää sisällään 42 uutta politiikka-aloitetta, joten edessä on varsinainen lainsäädäntösuma. Mikä on merkittävää?
Ø Pakkauksia ja tuotemerkintöjä koskevat säännöt uudistetaan loppukeväästä. Tämä on merkittävä lakialoite esimerkiksi Suomen pakkaus- ja elintarviketeollisuudelle. Edessä on suunnitelma biomuoveille ja muovin vähentämiselle, joissa meiltä löytyy huipputason innovaatioita.
Ø Ilmanlaatu- ja vesilainsäädännön uudistus sekä liikenteen päästöjen uusi lakikehikko ovat tuhansien järvien ja pitkien etäisyyksien maalle tärkeitä. Keväällä näemme, mitä eri esitykset merkitsevät autojen ja teollisuuden päästösäännöille ja maataloudelle.
Ø Nieluyksiköitä ja kasvinsuojeluainesääntöjä. Luvassa on lakiesitys EU:n nieluyksiköistä (Carbon certificate removals) joulukuussa 2022, mikä tarkoittaa sitä, että metsien- ja maatalouden hiilensidonnalle luodaan ilmastolaskennan tilinpitoon oma sertifikaatti. Tämä on erityisen kiinnostava aloite omassa työssäni, sillä toimin EU:n hiilinielulaskennan eli LULUCF-asetuksen neuvottelijana. Nieluyksiköitä koskeva aloite voi tuoda uusia tulomahdollisuuksia viljelijöille ja metsänomistajille. Jo alkukeväästä komissio esittää kasvinsuojeluaineiden kestävää käyttöä koskevan asetuksen päivityksen. Tämä ei saa johtaa tuotantopanosten kasvuun entisestään maataloudessa, missä kannattavuuskriisi on jo pitkään koetellut.
Farm to Fork -strategian mietintö sai kiistellyn leimansa. Koko elintarvikeketjua arvioiva Pellolta Pöytään –mietintö hyväksyttiin täysistunnossa selvin luvuin; 452 puolesta 170 vastaan. Strategia on EU-parlamentin linjaus ja ohjaa tulevia komission lakialoitteita elintarvikeketjun saralla. Aiheesta käytiin kovaa keskustelua Brysselissä sidosryhmien osalta ja on totta, ettei raportti ole täydellinen, mutta näen sen olevan tasapainoinen. Itselleni strategiassa on tärkeää koko ruokaketjun kestävyys sekä viljelijän aseman parantaminen läpi koko ketjun. Pellolta pöytään strategian tavoitteena onkin varmistaa eurooppalaisen laadukkaan ja puhtaan ruoantuotannon ja ruokaturvan asema. Silloin edellytyksenä on oltava kannattavuuden varmistaminen, sillä yksikään tuottaja ei pysty lisäämään ja edistämään ympäristötoimia, jos viljelijätulot ovat miinuksella. Tämän varmistamiseksi saimme mietintöön kirjattua maininnan siitä, kuinka komission tulee tehdä jokaisesta lakialoitteestaan kattava vaikutustenarviointi. Voit katsoa täysistuntopuheenvuoron täältä.
Linjasimme myös parlamentin näkökulman metaanistrategiaan. Metaani aiheuttaa 10 prosenttia EU:n kasvihuonepäästöistä ja ne jakautuu maatalouden, jätteen sekä energian aloille. Parlamentin raportti tunnistaa biotalouden mahdollisuudet jätteenkäsittelyssä ja päästöjen vähentämisessä sekä jalostuksen ja rehujen merkityksen eläintuotannossa. Metaanipäästöjen vähentämisestä on odotettavissa vielä syksyn aikana lakiesitys komissiolta.
Puolan oikeusvaltiokiista. Täysistuntoaiheiden päällimmäisten joukossa oli vääntö Puolan oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksista. Maan politisoitunut perustuslakituomioistuin linjasi toissa viikolla osan EU:n perussopimusten artikloista olevan Puolan perustuslain vastaisia. Jokainen jäsenmaa on liittyessään unioniin hyväksynyt yhteiset pelisäännöt mukaan lukien sen, että ristiriitatilanteessa EU:n lainsäädäntö on kansallisen lainsäädännön yläpuolella. Puolan pääministeri kävi puolustamassa linjaansa ja komission puheenjohtaja puolestaan kertoi unionin vastaavan tarvittavilla menettelyillä, kuten oikeusvaltiomekanismilla tai jopa viemällä jäsenmaan äänioikeuden neuvostossa. Kirjoitin laajemmin aiheesta ja jopa mahdollisesta Polexitistä Suomenmaassa.
Renew Europelle uusi nokkamies. Euroryhmämme sai tällä viikolla uuden puheenjohtajan ranskalaisesta Stéphane Séjournésta. Vaikka alueellista edustavuutta valinnoissa aina painotetaan, ovat isommat maat vahvoilla valinnoissa. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa hollantilainen Malik Azmani ja loput puheenjohtajistosta ovat tasaisesti eri jäsenmaista. Seuraavat isot henkilövalinnat ovat edessä joulu-tammikuun vaihteessa puolivälitarkastelun kautta, kun parlamentti valitsee uuden puheenjohtajan ja mm. valiokuntien puheenjohtajuuksia arvioidaan uudelleen.
Keskustalaisia Brysselissä ensi viikolla. Maanantaina saamme vierailijoita parlamenttiin kun keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja eduskunnan EU-, ulko- ja puolustuspolitiikan asiantuntija Jari Haapiainensaapuvat Brysseliin. Vierailijaryhmät ovat olleet osa arkeamme parlamentissa ennen kun koronan johdosta vierailut hyllytettiin. On tärkeää ja työni edellytys, että työhuoneen sijainnista riippumatta yhteydet ja tiedonvaihto Suomeen ja suomalaisiin pysyvät!
Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Elsi