Julkaistu AKAVA:n lehdessä 12.10.
Metsät työllistävät noin sata tuhatta suomalaista ja tuovat hyvinvointivaltiomme verokertymään miljardien eurojen tulot. Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää, ja joka yhdeksäs suomalainen on metsänomistaja. Meille tullaan opiskelemaan ja tutkimaan metsäalaa ympäri maailmaa, ja huippukoulutusta löytyy kaikilta asteilta. Suomalaiset sienestävät, retkeilevät, ja mökkeilevät metsien äärellä enemmän kuin aikoihin. Olemme Euroopan eniten luonnosta ja luonnossa elävä kansa. Metsät koskettavat jokaista suomalaista ja siksi metsiä koskevat päätökset Euroopan unionissa ovat Suomelle tärkeitä. Tämä selittää metsistä käytävää kipakkaakin kotimaista keskustelua.
Puuraaka-ainetta käytetään monipuolisesti kartongeista ja akuista rakentamiseen ja kemianteollisuuden eri tuotteisiin. Metsäalan murros näkyy investoinneissa, joita tehdään biotuote- ja viilupuutehtaisiin ja biopolttoainelaitoksiin samalla, kun paperikoneita suljetaan. Euroopan unionissa toimeenpannaan parhaillaan uutta kiertotalouspakettia, johon sisältyy uusi tekstiilistrategia. Suomen biotaloudelle on avainkysymys, luodaanko tässä puupohjaisille raaka-aineille kannustimet ja markkinat. Uusi raikas ajatus voisi olla uusiutuvan raaka-aineen minimivaatimus tekstiileissä.
Metsäala ja sitä ympäröivä lainsäädäntöviidakko muuttuvat vauhdilla. Taksonomia eli kestävän rahoituksen ympäristöluokittelu luo epäselvyyttä investointiympäristöön metsäalalla, joka on kenties merkittävin fossiilisten raaka-aineiden korvaaja erityisesti tuotteissa. EU:n valmisteilla oleva säädös loisi olemassa olevan lainsäädännön kanssa päällekkäisiä kestävyyskriteerejä rahoituksen saannille, vaikka meillä kestävän metsänhoidon takeena on edistyksellinen ja toimiva metsälaki.
EU uudistaa ympäristöön, energiaan ja ilmastoon liittyvää lainsäädäntöään ryminällä, ja tämäkin vaikuttaa metsiimme. Komissio julkaisi kesällä energia- ja ilmastopaketin (Fit for 55), joka sisältää kolmetoista uutta lakialoitetta. Näistä asetuksista ja direktiivistä hiilinielujen laskentaa ja kasvattamista säätelevä LULUCF-asetus ja uusiutuvan energian direktiivi vaikuttavat suoraan metsien käyttöön Suomessa. Vasta hiljattain hyväksytyt metsäbiomassan kestävyyskriteerit avataan ja käsitellään uudelleen.
Ilmastopaketilla on myös epäsuoria vaikutusta metsäalaan. Hiilitulli vaikuttaa toteutuessaan puutuotteiden kaupankäyntiin ja energiatehokkuusdirektiivin päivitys metsäteollisuuden tuotteita valmistavien tehtaiden sääntöihin. Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin asetus luo edellytyksiä teollisuuden ja raskaan liikenteen vedyn saantiin. Päästökaupan uudistus taas vaikuttaa 18 % Suomen viennistä kahmaisevan metsäalan viennin kustannuksiin. Metsätuotteiden viennin tapahtuessa meriteitse Suomelle ratkaiseva kysymys on, huomioidaanko talvimerenkulun muuta korkeammat kustannukset päästökaupassa. Emme saa jäädä sisämarkkinoiden kilpailussa alakynteen.
Metsiä syvällisesti koskevia päätöksiä on EU:sta tulossa iso liuta. Vuoden lopussa komissio tekee hiiliviljelyaloitteen (Carbon Farming Initiative), jolla luodaan keinoja ja mekanismeja hiilensidonnalle. Luvassa on todennäköisesti EU-sertifikaatti, jolla ratkaistaisiin kaksoislaskennan ongelma päästökompensaatiolle, josta on tullut suosittu keino yrityksille ja kuluttajille vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Jos selkeän mallin luomisessa onnistutaan, voisi se tuoda tuloja viljelijöille ja metsänomistajille. Ratkaistavaksi tulee kysymys siitäkin, miten ja mistä mahdolliset hiilensidonnalle luotavat kannustimet kustannettaisiin. Puumarkkinoiden toiminta on tässäkin mullistuksessa turvattava. Odotamme syksyllä aloitteita myös metsien ennallistamista koskevista sitovista tavoitteista sekä metsäkadon ehkäisystä.
Moni suomalainen muistaa muutaman vuoden takaisen väännön EU:n hiilinielulaskennasta, jossa Suomi vaikutti kovasti sen puolesta, että kasvava hiilinielumme ei näkyisi päästönä epäselvän ilmastolaskentatavan takia. Kesällä saimme komissiolta uuden esityksen, joka on edellistä parempi. Vihdoin menneisyyteen katsovista referenssivuosista päästään eroon ja laskennat perustetaan raportoituihin, todellisiin tietoihin metsien käytöstä. Meillä metsät kasvavat myös tulevaisuudessa niiden aktiivisesta käytöstä huolimatta.
Isompi keskustelu tullaan käymään jäsenmaille asetetuista hiilinielutavoitteista. Lähden työssäni maatalousvaliokunnan neuvottelijana siitä, että tavoitteiden on pohjauduttava EU:n ilmastolakiin. Tehokkaimpiin tuloksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa päästään päästöjä vähentämällä.
EU:n metsästrategiaa koskevassa väännössä Suomi ja muut metsämaat saivat erävoiton, kun komissio suostui tunnustaman sen tosiasian, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille. Metsiin liittyvien lakialoitteiden tilkkutäkki on tästä huolimatta valtava ja ratkaisujen aika on nyt. Suomen on oltava aloitteellinen, rakentava ja kokoaan suurempi vaikuttaja metsäasioissa.
Elsi Katainen
MEP, Renew Europe (Kesk.)
