Mukavaa perjantaita ja alkanutta vuotta!
Parlamentissa on palattu tällä viikolla sorvin ääreen valmistautumaan kevätkauden koitoksiin ja ensi viikon vuoden ensimmäiseen täysistuntoon.
Ruotsi EU-neuvoston puheenjohtajana. EU:n puheenjohtajan nuijaa heiluttaa seuraavat kuusi kuukautta Ruotsi. Naapurimaan puheenjohtajuuskauden prioriteetteihin lukeutuvat turvallisuus ja yhtenäisyys, resilienssi ja kilpailukyky, vauraus ja vihreä energiasiirtymä sekä demokraattiset arvot ja oikeusvaltioperiaate. Ehdoton pääpainopiste on Ukrainan tukemisessa, ja Ruotsi on myös ilmoittanut haluavansa mm. lisää Venäjän-vastaisia pakotteita seuraavan puolen vuoden aikana. Näistä kuulemme ensi viikolla lisää täysistunnossa. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset teemat ja Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyshakemus nousevat myös entistä enemmän esille EU:n tasolla. Meppien keskuudessa keskustelua on herättänyt äärioikeistolaisia piirteitä omaavan Ruotsidemokraattien vaikutusvalta maan hallitukseen. Jotkut ovat jopa esittäneet, onko neuvosto nyt puolen vuoden ajan äärioikeistolaisten ”panttivankina”, mutta onneksi tilanne ei ole todellisuudessa näin dramaattinen, eikä puheenjohtajamaa päätä yksin kaikesta.
Parlamentti valitsee uuden varapuheenjohtajan korruptiokohun seurauksena. Viime vuoden lopussa parlamenttia ravisteli korruptioskandaali, kun kävi ilmi, että yksi 14 varapuheenjohtajasta, kreikkalainen demarimeppi Eva Kaili oli jäänyt kiinni lahjuksien vastaanottamisesta Qatarin hallinnon edustajilta. Hänet erotettiin tehtävistään epäilyistä johtuen viime täysistunnossa. Hänen tilalleen valitaan uusi varapuheenjohtaja ensi viikon istunnossa, ja parlamentin sosiaalidemokraattien ryhmän esitys on luxemburgilainen Marc Angel. Oma ryhmäni Renew on päättänyt pitäytyä kauden alussa sovitussa linjassa, jonka mukaan S&D-ryhmällä on viisi varapuheenjohtajapaikkaa, ja tukee Angelia.
Qatargate-nimen saanut tutkinta on viimeisen kuukauden aikana edennyt tiukalla tahdilla, ja Belgian viranomaiset ovat nostaneet alustavat syytteet neljää henkilöä vastaan. Syytettyjen joukossa on Kailin lisäksi italialainen ex-meppi Pier Antonio Panzeri ja tämän entinen avustaja Francesco Giorgi, joka on myös Kailin puoliso. Kohun keskiöön on joutunut parlamentin ihmisoikeuksien alivaliokunta, jonka puheenjohtajana Panzeri toimi kaudella 2017-2019. Valiokunnan nykyinen puheenjohtaja Maria Arena erosi puheenjohtajan tehtävästä, omien sanojensa mukaan suojellakseen paitsi omaa imagoaan, myös valiokunnan tekemää työtä. Ero tapahtui sen jälkeen, kun uutismedia Politico julkaisi artikkelin, jossa kävi ilmi Qatarin hallituksen maksaneen hänen lentonsa ja hotellinsa Qatarin-matkalle, ja joita ei rekisteröity parlamentin sääntöjen mukaisesti. Arenaa ei epäillä rikoksista, mutta hänen toimintaansa kohdistuu monia avoimia kysymyksiä.
Puhemies Roberta Metsola haluaa estää vastaavien tapauksien toistumisen ja tukkia porsaanreiät. Hän esitteli torstaina suljettujen ovien takana parlamentin puheenjohtajakokoukselle listan nopeasti toteutettavia ”ensiaputoimia” avoimuuden lisäämiseksi ja ulkovaltojen vaikutusmahdollisuuksien pienentämiseksi. Ennakkotietojen mukaan esitetyt toimet sisältävät mm. kahden vuoden karenssin lobbausurasta mepeille mandaatin päättymisen jälkeen ja meppien epävirallisten ystävyysryhmien kieltämisen EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lisäksi tapaamisten raportointivelvollisuutta lisättäisiin ja laajennettaisiin ulottumaan myös avustajiin silloin, kun tapaamisessa keskustellaan meneillä olevasta lainsäädäntötyöstä. Uskon, että puhemiehen esittämät toimet olisivat suuri askel oikeaan suuntaan. Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on tärkeä lisätä ja väärinkäytöksien mahdollisuutta pienentää, jotta parlamentin legitimiteetti ja kansalaisten luottamus sitä kohtaan säilyy.
Eurooppalaiset huolissaan elinkustannusten noususta. Uusimman Eurobarometri-tutkimuksen tulokset julkaistiin torstaina. Niiden mukaan valtaosaa eurooppalaisista huolettaa tällä hetkellä ennen kaikkea elinkustannusten, kuten ruuan ja energian hintojen, nousu. On äärimmäisen huolestuttavaa, että alle kymmenen prosenttia eurooppalaisista kokee tulevansa hyvin toimeen nykyisillä tuloillaan. Suomalaisilla luku on huomattavasti korkeampi, 35 prosenttia, mikä on osin huojentavaa. Elinkustannusten noususta huolimatta enemmistö eurooppalaisista hyväksyy toimet, joita Ukrainan tukemiseksi on tehty. Vahvimmin tukitoimia kannattavat suomalaiset ja ruotsalaiset, mikä on paitsi ymmärrettävää, myös suurta ylpeyttä herättävää. Olemme valmiita tukemaan Ukrainaa, vaikka tiedostamme toimien vaikuttavan myös omaan elämäämme. Tuloksista käy ilmi, että on myös EU-maita, joissa Ukrainan tukitoimia kannattaa alle puolet vastaajista, kuten Unkari ja Kreikka. On tärkeää, että EU:n yhtenäinen linja säilyy ja jäsenmaissa tuetaan heikommassa asemassa olevia kotitalouksia ja yrityksiä akuutin kriisin yli. Eurobarometri toteutettiin viime vuoden loka-marraskuussa ja siihen vastasi reilu 26 000 EU-kansalaista. Olin kommentoimassa tuloksia tuoreeltaan Ylen aamun lähetyksissä TV:n ja radion puolella meppikollegoiden Eero Heinäluoman ja Ville Niinistön kanssa. Ylen aamun TV-lähetyksen voi katsoa täältä ja Ykkösaamun radiolähetyksen kuunnella täältä.
Inflaatio kurittaa ruuantuotantoa. Keskustelimme parlamentin maatalousvaliokunnassa inflaation vaikutuksista EU:n maatalouden rahoitukseen maatalouskomissaari Janusz Wojciechowskin kanssa. Voimakas tuotantopanosten hinnan nousu yhdessä energiakriisin kanssa aiheuttavat valtavia kustannuspaineita ja epävarmuutta tiloille, jotka ovat jo pitkään kamppailleet kannattavuuden kanssa. Kyse on EU:n ruokaturvasta ja siksi riittävästä EU-rahoituksesta on pidettävä kiinni. Maatalouden kriisivarantoa on käytettävä tänäkin vuonna, vaikka yksinään se ei takaa ruokaturvaa. Komissaari tunnistaa huolen viljelijöiden tilanteesta ja nosti pohdittavaksi kysymyksen, kuinka paljon viljelijöille enää voidaan asettaa lisää hallinnollista taakkaa ja lisäkustannuksia, joita tuotteesta saatava hinta ei kata. Pahimmillaan se voi johtaa viljelijöiden luopumiseen tukijärjestelmistä ja sen myötä yhteisen maatalouspolitiikan ympäristöehdoista. Sellainen kehitys ei todellakaan ole toivottavaa, vaan uhkaa yhtä lailla huoltovarmuutta ja ympäristön kestävyyttä.
Metsäverkosto keskusteli ennallistamisesta. Kokoonnuimme suomalaisten metsäverkoston jäsenten ja komission ympäristöpääosaston luonnon monimuotoisuudesta vastaavan johtaja Humberto Delgado Rosan kanssa keskustelemaan EU:n ennallistamisasetuksesta. Annoimme vahvan viestin komission suuntaan Suomen kannasta ja näkemyksistä. Selvää on, että ratkaistavia kysymyksiä on paljon, mutta ilman perusteellista muutosta komission esitystä ei voida tällaisenaan hyväksyä. Puheenvuorossani korostin, että luonnon monimuotoisuuden lisääminen on tärkeää, mutta jäsenmaiden erilaiset olosuhteet ja lähtökohdat on huomioitava. Jo toteutetut toimet, myös vapaaehtoiset, on syytä tunnistaa. Peräsin komissiolta valmiutta antaa jäsenmaille joustavuutta vapaaehtoisten toimien huomioimiseksi. Tässä on kyse myös omistusoikeuksista.
EU:n strategista autonomiaa eli vahvempaa omavaraisuutta on edistettävä. Renew-ryhmäni järjesti tiistaina uudenvuoden seminaarin, jossa aiheena oli EU:n strateginen autonomia. Puhujina olivat mm. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Belgian pääministeri Alexander De Croo. Geopoliittisesti kiristyvässä maailmantilanteessa, jossa jopa kauppasodat uhkaavat, EU tarvitsee vahvempaa riippumattomuutta kriittisissä raaka-aineissa ja tarvikkeissa eurooppalaisen tuotannon tukemiseksi ja investointien varmistamiseksi. Rahoitus on kuitenkin löydettävä olemassa olevista välineistä allokoimalla, ilman yhteisvelkaa.
Metsäpolitiikkaa Savonlinnassa lauantaina. Olen tulevana lauantaina (14.1. klo 11-13) mukana Savonlinnan Kulttuurikellarissa järjestettävässä metsäaiheisessa tilaisuudessa. Tuon puheenvuorossani terveiset ajankohtaisesta EU:n metsäpolitiikasta, kuten ennallistamisasetuksen neuvotteluista. Tilaisuudessa paikalla ovat kansanedustaja Hanna Kosonen ja MTK Etelä-Savon toiminnanjohtaja Vesa Kallio. Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan!
Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
Elsi
