Kuvituskuva. Ukrainan lippu

Ukrainan sodan vuosipäivänä

Tänään tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Venäjä aloitti brutaalin ja laittoman hyökkäyksen Ukrainaan.

Sodan vuosipäivän tienoilla Kiovassa on vieraillut niin Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kuin Euroopan parlamentin edustajia. Vierailujen symboliikka on vahva: vuosi sodan alkamisesta läntiset maat seisovat edelleen Ukrainan takana ja ovat valmiita tukemaan maata niin kauan kuin tarve on. Rauha saavutetaan vasta sitten, kun Venäjä vetäytyy Ukrainasta. 

Euroopan unioni osoitti alusta alkaen hämmästyttävää yhtenäisyyttä Ukrainan tukemiseksi. Kun kokoonnuimme parlamentin istuntoon Venäjän hyökkäyksen alettua, kukaan ei osannut arvioida tilanteen etenemistä tai kestoa. Selvää oli vain se, että tehtävämme on tukea Ukrainaa. 

EU:n tavoite on tukea Ukrainaa ja heikentää Venäjää. EU on asettanut yhteensä yhdeksän pakotepakettia, ja kymmenes on valmisteilla. Helmikuuhun mennessä Euroopan rauhanrahastosta Ukrainalle on annettu aseellista tukea yli kolmen miljardin euron edestä. Yhdessä jäsenvaltioiden ja rahoituslaitosten kanssa EU on mobilisoinut yli kolmekymmentä miljardia euroa humanitaarista, taloudellista ja hätäapua Ukrainaan. Yhteistyössä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian kanssa Ukrainaan on toimitettu myös raskasta aseapua.

Vuoden aikana Euroopan parlamentti on äänestänyt yli kahdestakymmenestä päätöslauselmasta, joissa olemme vaatineet sodan loppua. Olemme ottaneet kantaa mm. Venäjän-vastaisten pakotteiden, viljankuljetukseen tarkoitettujen merikäytävien, humanitaarisen ja aseellisen avun sekä Ukrainan EU-jäsenyyden puolesta.

Vain muutama päivä Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen Ukraina jätti EU:n jäsenyyshakemuksen ja kesäkuussa sille myönnettiin jäsenkandidaatin status. Vaikka tie täyteen EU-jäsenyyteen tulee olemaan pitkä, symbolisesti Ukraina on jo eurooppalaisen yhteisömme jäsen. Se kävi selväksi viimeistään torstaina 9.2.2023, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vieraili Brysselissä. Täysistuntosalissa Zelenskyin parlamentille pitämän puheen jälkeen soivat vaikuttavasti peräkkäin Ukrainan kansallislaulu ja EU:n tunnushymni Oodi ilolle, joiden jälkeen parlamentin puhemies Roberta Metsola ojensi Zelenskyille EU:n lipun. Viesti Venäjälle ja maailmalle oli vahva ja selkeä: Ukrainan paikka on EU:ssa.

Vastauksena Putinin energia-aseeseen EU käynnisti RePowerEU-ohjelman energiajärjestelmien uudistamiseksi. Eurooppa pyrkii nyt vahvasti irti fossiilisesta venäläisestä energiasta ja kohti omavaraista, uusiutuvaa energiajärjestelmää. Nyt ei pitäisi asettaa keinotekoisia rajoitteita eri energialähteille, vaan sen sijaan hyödyntää kaikki mahdolliset uusiutuvat tuotantomuodot aina puupohjaisesta bioenergiasta tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaan täydessä potentiaalissaan.  

Putin yritti näännyttää maailman estämällä viljatoimitukset Ukrainasta ja käännyttääkseen Afrikan maat EU:ta vastaan. Turkin ja YK:n avustuksella saatiin aikaan sopimus turvallisten humanitaaristen merikäytävien luomiseksi Mustallemerelle. Tammikuuhun 2023 mennessä niiden kautta Ukrainasta on viety yli 18 miljoonaa tonnia viljaa ja muita elintarvikkeita maailmalle. Ruokaturvasta huolehtiminen on tällä hetkellä tärkeimpiä EU:n tehtäviä. Omasta ruuantuotannosta on pidettävä huoli, jotta emme vie leipää muiden suusta. Viljelijöitä on tuettava korkeiden tuotantokustannusten yli kohti parempaa markkinatilannetta. Tämä on myös tulevan komission priorisoitava agendalleen.

Maailman geopoliittinen tilanne on muuttunut kuluneen vuoden aikana voimakkaasti, myös Suomen ja Ruotsin historiallisten Nato-jäsenyyshakemuksien myötä. Sodan vuosipäivänä on kuitenkin päivänselvää, ettei tämä ollut tässä. Ukrainan sota voi valitettavasti jatkua vielä pitkään, ja käänteitä voi tapahtua mihin suuntaan tahansa. Voimasuhteita maailman suurvaltojen, kuten USA:n ja Kiinan, välillä punnitaan. Selvää on, että Ukrainan tukemista on jatkettava niin kauan kuin maa apua tarvitsee. Entistä painavampiin toimiin on oltava valmiita ryhtymään. Ukraina tarvitsee paitsi humanitaarista ja taloudellista apua, myös raskasta aseistusta. Myös maan jälleenrakentamiseen on hyvä varautua ajoissa, sillä senkin aika koittaa vielä.

Lännen yhtenäisyyttä tullaan koettelemaan vielä monesti, ja niistä meidän on selvittävä. Ukraina puolustaa koko eurooppalaista elämäntapaa ja demokratiaa, ja meidän on puolustettava Euroopan yhtenäisyyttä. Vain yhtenäisinä voimme tukea Ukrainaa ja auttaa ukrainalaisia palaamaan kotiinsa.

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]