Hyvää perjantaita!
Elintarviketurvallisuus huomioitava pakkausjätedirektiivin uudistuksessa. Työmaani täydentyy jälleen, sillä aloitan Renew-ryhmäni maatalousvaliokunnan varjoneuvottelijana komission esittämässä pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistuksessa. Maatalousvaliokunta kävi lähetekeskustelun esityksestä komission edustajan kanssa. Lähtökohtaisesti pakkausjätteen vähentäminen on hyvä aloite ja kiertotalouden korostaminen kannatettavaa. Uudistuksessa on hämmentävää, että muovipohjaisten pakkausten uudelleenkäyttö ja kierrätettävät paperipohjaiset pakkaukset asetetaan vastakkain. Uudelleenkäyttö nähdään siis lähtökohtaisesti kierrätystä parempana vaihtoehtona. Tällainen asenne luo epävarmuutta varsinkin meneillään oleviin kierrätysteknologioiden investointeihin. Pahimmillaan esityksessä päädytään asettamaan jopa kieltoja kertakäyttöpakkauksille. Suurin huoleni onkin, että uudistus lisäisi muovipakkausten ja siten fossiilisten raaka-aineiden käyttöä pakkauksissa, mikä on vastoin kaikkia tähänastisia ilmastotoimia.
On yhä epäselvää, montako pesukertaa uudelleenkäytettävät pakkaukset kestäisivät ja kuinka hygieenisyys varmistettaisiin; varmaa on ainoastaan se, että vedenkulutus lisääntyisi ja siten myös energian käyttö. Esitys ei myöskään huomioi riittävästi elintarvikealan monimuotoisuutta eikä pakkausten tiukkoja terveys- ja turvallisuusmääräyksiä. Kieltojen sijasta uudistuksen pitäisi ohjata kehitystä kohti parempaa kierrätystä ja jätteenkeräyksen tehostamista EU:ssa. Uudelleenkäyttö ei aina ole kierrätystä parempi vaihtoehto, vaan kumpikin tapa on nähtävä toisiaan täydentävinä ratkaisuina. Ehdotus herättääkin kysymyksen, onko siinä arvioitu sen vaikutuksia elintarviketurvallisuuteen tai tuotteiden säilyvyyteen. Pakkausrajoituksilla voi olla vaikutuksia myös maatalouselintarvikkeiden vientiin. Pakkausjätteen määrää on syytä vähentää ja kierrätystä lisätä, mutta toiminnan täytyy olla käytännönläheistä ja perustua tieteellisiin lähtökohtiin. Lue tiedotteeni aiheesta täältä.
Ukrainan tulevan kasvukauden näkymät. Kävimme maatalousvaliokunnassa keskustelun YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n Ukrainan-toimiston johtajan Pierre Vauthierin kanssa. Aiheina oli Ukrainan maatalouden tilanne ja tämän vuoden kasvukauden näkymät. Ukraina on tunnettu Euroopan ja maailman vilja-aittana, mutta kuten hyvin tiedämme, sodan seurauksena aiemman kaltaisia edellytyksiä harjoittaa maataloutta ei ole. Noin neljäsosa tiloista on lopettanut tuotannon viimeisen vuoden aikana. Vauthier korosti maatalouden lisäksi, kuinka kotitaloudet kärsivät jatkuvasti enemmän sodasta ostovoiman heikentyessä. Vahingoittuneet energialähteet, kallistunut energia ja logistiset ongelmat aiheuttavatkin jatkuvasti lisää haasteita. Uudelleenrakentaminen ja häiriönsietokyky ovat hyvästä syystä vuoden 2023 prioriteetteja. On tärkeä huomioida, että sota aiheuttaa myös maailmanlaajuisesti vakavia huolia ruokaturvan ja nälkäpakolaisuuden kannalta. Panostukset tulevaan kasvukauteen ovat kaikkialla Euroopassa entistäkin tärkeämpiä tänä keväänä, jotta varmistamme huoltovarmuuden Euroopassa sekä lähialueiden ruokaturvan. Katso puheeni valiokunnassa täältä.
Kiinan investoinnit eurooppalaisiin satamiin. Liikenne- ja matkailuvaliokunnassa keskustelimme komission edustajien kanssa Kiinan investoinneista Euroopan satamiin. Kiina omistaa tällä hetkellä noin 10 % Euroopan satamakapasiteetista. Ulkopuolisten tahojen investoinnit eurooppalaisiin satamiin voivat olla suora turvallisuusriski tai aiheuttaa välillisiä riskejä, kuten häiriötä jakeluketjuissa tai vakoiluriskiä. Liikennevaliokunta vaatikin komissiota aloittamaan satamia koskevan strategian valmistelun, jossa käsitellään Euroopan satamien kriisinkestävyyden vahvistamista liittyen kolmansien maiden investointeihin. Äänestimme myös vuoden 2024 budjetista, jossa vaadimme muun muassa lisää rahoitusta sotilaalliselle liikkuvuudelle, jonka budjettia on viime vuosina leikattu. Tässä geopoliittisessa ympäristössä on tärkeää varmistaa EU-alueen infrastruktuurin toimivuus myös turvallisuusnäkökulmasta.
Tapaamisia Brysselissä. Viikko on jälleen ollut vilkas myös tapaamisten osalta. Sain vieraakseni liha-alan toimijoita, kun Atrian, HKScanin ja Snellmannin edustajat vierailivat keskustelemassa kanssani eläinten hyvinvointilainsäädännöstä.Tapasin myös Luonnonvarakeskuksen pääjohtajan Johanna Buchertin ja Luken tutkimusjohtoa Brysselissä. Keskustelimme ruoantuotannon muutoksesta boreaalisella alueella, joka käytännössä kattaa koko Suomen. Pohjoisen havumetsävyöhykkeen mailla on todennäköisesti kasvava osa eurooppalaisessa ruuantuotannossa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on samalla pohdittava siihen sopeutumisen keinoja. Reilun kaupan vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoen kanssa keskustelimme uudesta yritysvastuudirektiivistä, ja Huhtamäen edustajien kanssa kävimme läpi komission esitystä pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistamisesta.
Suomen Nato-jäsenyys viittä vaille valmis. Suomen Nato-jäsenyys otti historiallisia askeleita, kun eduskunta viimeisteli osaltaan hakemuksen ja hyväksyi Suomen jäsenyyden 1.3 äänin 184-7. Samana päivänä Unkarin parlamentti aloitti Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksen käsittelyyn. Lopullisen äänestyksen aikataulu on kuitenkin vielä epäselvä, ja ennakkotietojen mukaan Unkari on lähettämässä valtuuskunnan Suomeen ja Ruotsiin keskustelemaan Unkaria hiertävistä kohdista. Unkari ei kuitenkaan ole asettanut mitään ehtoja jäsenyyksien hyväksymiselle, toisin kuin Turkki, vaan on vakuuttanut ratifioivansa sekä Suomen että Ruotsin jäsenyydet. Neuvottelut Turkin kanssa jatkuvat maaliskuun alussa. On mahdollista, että Unkarin viivyttely on eräänlainen ”kostotoimi” sen EU-varojen jäädyttämistä koskeneista päätöksistä. Unkari on myös ollut vastahakoinen tukemaan Ukrainaa sen sodassa Venäjän hyökkäystä vastaan. Loppujen lopuksi Unkarin puolustus kuitenkin nojaa täysin Natoon, ja maa on EU:n jäsen, joten jäsenyyksien ratifiointi on viivyttelystä huolimatta odotettavissa lähikuukausina.
Kevät etenee vauhdilla niin Brysselissä kuin kotimaassakin: tämä tarkoittaa sitä, että eduskuntavaalit ovat jo aivan kulman takana! Almanakkaan kannattaakin merkitä ennakkoäänestyspäivät 22.–28.3. ja varsinainen vaalipäivä 2.4.
Mukavaa viikonloppua!
Elsi
