Mukavaa perjantaita!
Tällä viikolla oltiin Strasbourgissa helmikuun ensimmäisessä täysistunnossa.
Maanviljelijöiden ahdinko nousi keskiöön
Maanviljelijöiden turhautuminen nousi täysistuntokeskustelussa vahvasti esiin. Korostin puheenvuorossani maatalousalan kilpailukyvyn ja kannattavuuden saattamista paremmalle uralle tulevissa lainsäädännöissä.
Laajalle levinneet viljelijöiden protestit ympäri Eurooppaa ovat nousseet uutisotsikoiden kärkeen ja samalla näkyvästi myös EU-keskusteluihin, joissa olen muiden maatalousmeppien kanssa pitänyt aiheesta ääntä jo pitkään. Renew-ryhmämme varmisti, että aiheesta käytiin myös virallinen keskustelu täysistunnossa, ja keskiviikkoaamun agendalla olikin keskustelu maatalouden ja viljelijöiden tilanteesta Euroopassa. Pidin keskustelussa puheenvuoron ainoana suomalaisena ja korostin mm. kokonaisvaltaisen arvioinnin tärkeyttä nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä tehdessä. Maatalousalan kilpailukykyä ja kannattavuutta ja samalla alan houkuttelevuutta on parannettava, sillä ilman taetta toimeentulosta ei alalle löydy uusia tekijöitä. Euroopan ruokaturvaa ei saa ottaa itsestäänselvyytenä, eikä esim. ilmasto- ja ympäristösääntely saa ajaa kannattamattomia tiloja kohtuuttomiin investointivaatimuksiin. Odotan, että tulevissa lainsäädäntöesityksissä komissio huomioi hätää kärsivät viljelijät.
Täysistunnossa pitämäni puheen voi katsoa täältä.
Komissio antoi tiedonannon uusista 2040-ilmastotavoitteista
Komissio iski pöytään uudet tiukat tavoitteet leikata ilmastopäästöistä 90 prosenttia vuoteen 2040. Lainsäädäntö jää seuraavan komission murheeksi ja siksi tiedonannon sisältöön sopii suhtautua epäillen vaikka positiivisiakin kirjauksia oli löydettävissä.
Vettä myllyyn ilmastokeskusteluun lisännevät komission tiistaina esittelemät uudet ilmastotavoitteet vuodelle 2040. Varsinaisesta lainsäädännöstä ei vielä tässä kohtaa ole kyse, vaan sen esittely jää seuraavan komission vastuulle. Kiristyviä ilmastotavoitteita on kuitenkin väistämättä edessä, kun tavoitteeksi vuodelle 2040 on 90 prosentin vähennys kasvihuonepäästöissä vuoteen 1990 tasoon verrattuna. Tämä on kova tavoite. Tilastojen mukaan vuoteen 2022 mennessä EU-jäsenmaat olivat vähentäneet päästöjään reilu 30 prosenttia 1990 verrattuna. Juuri vaivalla valmiiksi saatujen Fit For 55 -ilmastolakien päämääränä on 55 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä, verrokkivuotena tässäkin 1990.
Suuri kysymys on, millaisiksi lakiesityksiksi esitetyt tavoitteet konkretisoituvat. Tiedonantoon sisältyi monia positiiviselta kuulostavia kirjauksia mm. biotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja maa- ja metsätaloussektorin vahvistamisesta, mutta on syytä muistaa, että tämä paperi on ainakin osin vaalikynällä kirjoitettu. Nähtäväksi siis jää, minkälaisia uusia vaatimuksia luonnonvarasektoriin lopulta kohdistuu. Alkuperäisissä tiedoissa mukana oli esimerkiksi 30 prosentin päästövähennystavoite maataloussektorille, mutta se oli jätetty pois lopullisesta tiedonannosta, kenties viljelijöiden mielenosoituksien luoman kovan paineen alla. On kuitenkin aivan selvää, että uudet ilmastovaatimukset nostavat myös maatalouskeskustelun vaikeuskerrointa. Oikeudenmukainen siirtymä maa- ja metsätaloudelle on varmistettava, ja odotankin seuraavalta komissiolta konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sektorin kannattavuuden parantamiseksi ja siten myös ruokaturvan varmistamiseksi.
On hyvä, että komissio kuitenkin näkee tiedonannossaan pääpainon päästöjen vähentämisessä, jossa uusiutuvat energialähteet, kuten aurinko- ja tuulivoima, muodostavat suurimman osan ratkaisuista. Komissio korostaa erityisesti ydinvoiman ottamista mukaan keinovalikoimaan pienydinreaktoreiden käyttöönoton nopeuttamisella. Tämä on merkittävä askel EU:lle, josta tullaan varmasti käymään poliittista vääntöä, mutta Suomelle tämä tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Ilmastotavoitteiden ohella komissio korosti erillisellä tiedonannollaan myös hiilen teknistä talteenottoa. Tekniikan kehitystä tullaan sääntelemään tulevalla kaudella konkreettisella lainsäädännöllä, mutta tähän on luotava selkeä kannustin, jotta hiilimarkkinat voivat todella toteutua.
Venäjän vaikuttamistoimet EU-prosesseihin huolestuttavat
Venäjän tiedustelu ja vaikuttamistoimet ovat valitettavasti läsnä myös parlamentissa. Löydökset herättävät huolta EU-vaalikeväänä mahdollisesta vaalivaikuttamisesta.
Parlamentti kävi täysistunnossa keskustelun sekä äänesti torstaina kannastaan resoluutioon, jossa käsitellään laajasti Venäjän puuttumista EU:n demokraattisiin prosesseihin ja erityisesti latvianvenäläisen MEP Tatjana Ždanokan kyseenalaista toimintaa sekä suhteita Venäjän salaiseen tiedustelupalveluun. Ždanokan epäilleen vakoilleen Venäjän tiedustelupalvelu FSB:lle tarjoamalla heille tietoa Euroopan parlamentin toiminnasta sekä edistäneen venäläismielistä agendaa parlamentissa. Asiasta on käynnistetty sisäinen tutkinta ja asia tullaan tutkimaan perin pohjin. Venäjän sekaantumisyritykset demokraattisiin prosesseihin on vakava asia ja tämä on hyvä muistutus siitä, että vapaat vaalit ja demokratian vahvistaminen ovat entistä tärkeämmässä asemassa tänä vaalikeväänä koko Euroopassa.
Politiikkaradiota ja presidentin valintaa
Muun muassa edellä mainituista aiheista olin juttelemassa keskiviikkona Ylen Politiikkaradiossa yhdessä meppikollegoiden Henna Virkkusen (kok.) ja Alviina Alametsän (vih.) kanssa. Jakson voi kuunnella täältä.
Sunnuntaina Suomelle valitaan uusi presidentti. Muista käyttää ääntäsi vaalipäivänä, jos et jo ehtinyt äänestää ennakkoon! Demokratia ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä pitää vaalia, ja mikäs sen parempi tapa kuin äänestäminen.
Ps. Sosiaalisen median kanavissani on käynnissä arvonta, jossa voi voittaa matkan vieraakseni Brysseliin huhtikuussa! Arvontaan voi osallistua 18.2. tykkäämällä arvontapäivityksestä ja seuraamalla minua Facebook-sivullani tai Instagramissa. Arvonta suoritetaan 19.2. klo 12 ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti yksityisviestillä. Matka toteutetaan osana huhtikuussa järjestettävää ryhmämatkaa. Mikäli voittaja on estynyt osallistumaan kyseiselle matkalle, suoritetaan arvonta uudelleen osallistujien kesken.
Aurinkoista viikonloppua!
Elsi
