Hyvää perjantaita,
Huippukokouksessa joulusavotta: sopu ilmastosta, rahoituksesta ja oikeusvaltiosta. Viikon ehdoton kohokohta on ollut EU-johtajien vuoden viimeinen huippukokous Brysselissä. Asialista oli haastava, mutta tärkeitä ratkaisuja saatiin aikaan, sillä 27 EU-päämiestä pääsivät sopuun oikeusvaltiomekanismista sekä yhteisen ilmastotavoitteen kiristämisestä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä. EU-rahoituksen ja oikeusvaltion kytkentää kiivaasti vastustaneet Puolan ja Unkarin pääministerit taipuivat lopulta, ja luopuivat veto-oikeudestaan, joka olisi estänyt päätöksen 1800 miljardin euron EU-budjetista ja koronatukipaketista.
Kitka Unkarin ja Puolan hallitusten kanssa tulee kuitenkin jatkumaan. Kaksikko aikoo viedä oikeusvaltiomekanismin vielä EU:n tuomioistuimen tarkasteltavaksi. Tuomioistuimen olisi hoidettava käsittely mahdollisimman pikaisesti, jotta mekanismin käyttöönotto ei veny kuukausilla, kuten on spekuloitu. Tärkeää on sekin, että yhteisten pelisääntöjen noudattamista valvotaan nyt tarkasti, kun elvytysrahat laitetaan liikkeelle.
Mistä oikeusvaltiomekanismissa on todellisuudessa kyse? Keskustelua oikeusvaltiosta kuvataan usein virheellisesti Euroopan unionin taistona Unkaria ja Puolaa vastaan. On kuitenkin myös jokaisen unkarilaisen ja puolalaisen sekä yhtälailla suomalaisen etu, että EU-tuet ohjautuvat tavallisille ihmisille, pienyrityksille ja paikallishallinnoille, ei valtaapitävien hyvä veli –verkostoihin tai oligarkkien taskuun. Kirjoitin unkarilaisen meppikollegani Katalin Csehin kanssa EU-varojen ja oikeusvaltiomekanismin merkityksestä. Voit lukea kirjoituksemme Helsingin Sanomista.
Britannian sopimukseton ero häämöttää. EU:n ja Iso-Britannian kauppaneuvotteluja on käyty kiivaassa tahdissa kuukausien ajan, mutta samat kiistakysymykset kalastuksesta sopimuksen valvontaan ovat edelleen ratkaisematta. EU:n komissio julkisti tällä viikolla varautumistoimia sopimuksettoman eron varalle, mikä on valitettavasti aito vaihtoehto ja aiheuttaisi vahinkoa myös Suomen taloudelle ja työpaikoille. Varautumistoimien avulla pyritään turvaamaan saarivaltion ja EU:n välinen välttämätön raide- ja lentoliikenne. Kauppaneuvottelujen kello tikittää. Sunnuntaihin mennessä osapuolten on määrä päättää, jatketaanko neuvotteluja, jos sopua ei ole saavutettu.
Koronarokotteet pian valmiita! EU-johtajien huippukokouksessa keskusteltiin myös komission hankkimista koronarokotteista, joista ensimmäisille odotellaan lähiviikkoina Euroopan lääkevirasto EMA:n hyväksyntää. Yhteisesti hankitut rokotteet jaetaan jäsenmaille tasapuolisesti ja yhtä aikaa. Komission solmimien hankintasopimusten perusteella rokoteannoksia tulisi jakoon yhteensä noin 700 miljoonaa.
Korona kurittaa vaihto-opiskelua. Tapasin alkuviikosta SAMOK:n edustajia, jotka olivat tärkeällä asialla liikkeellä. Korona on pysäyttänyt opiskelijavaihdot ja huoli on suuri, kuinka vaihto-ohjelmat saadaan takaisin liikkeelle. Opiskelijavaihdon tärkeys on tunnistettu myös EU:n päättävissä elimissä ja seuraavalle budjettikaudelle onkin sovittu esimerkiksi Erasmus-ohjelman määrärahojen kaksinkertaistamisesta.
Huolestuttava rahoitussäädös. Olen saanut paljon yhteydenottoja EU:n kestävää rahoitusta koskevasta säännösehdotuksesta, jolla pyritään luomaan luokittelusääntöjä eli niin sanottua taksonomiaa sille, millainen rahoitus voidaan laskea kestäväksi. Valitettavasti komission ehdotus pyrkii luomaan uusia päällekkäisiä kriteerejä mm. metsä-, maatalous- ja energiasektorille, joita ei EU-lainsäädännössä tunnisteta. Säädösehdotus on perusteiltaan hyvin ongelmallinen, mikä nousi esiin myös torstaina pitämässämme Brysselin metsäverkoston kokouksessa. Onneksi säädöksen sisältöön voi vielä vaikuttaa osallistumalla julkiseen konsultaatioon, joka on auki pe 18.12. saakka.
Elintärkeää dataa ruokaketjusta. Kävimme viikolla neuvonpitoa Luonnonvarakeskuksen ja Aalto-yliopiston asiantuntijoiden kanssa tulevasta EU:n maatalouden data-avaruudesta. Scifi-ohjelmalta kuulostava aloite on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen ja konkreettinen. Nykyteknologioita ja dataa hyödynnetään ruokaketjussa pellolta aina jalostukseen, kauppaan ja kuluttajan ruokapöytään asti, ja nyt kaikelle tälle tiedolle perustetaan ns. yhteinen kokoamistila eli data-alusta. Iso kysymys datan omistajuudesta on vielä ratkaistava, mutta EU-lainsäädäntöä on tulossa pian putkesta. On hienoa, että tässä asiassa Suomessa ollaan jo pilottihankkeen tasolla!
Rauhallista viikonloppua toivottaen,
Elsi
