Mukavaa perjantaita!
Pääsiäistauon jälkeen on palattu jälleen Brysseliin. Tässä välissä ehtikin tapahtua paljon! Eduskuntavaalit ovat ohi, ja uusi eduskunta on aloittanut työssään. Keskustan osin odotettukin tappio osoittaa, että seuraavaksi neljäksi vuodeksi paikkamme on oppositiossa. Viimeisestä 20 vuodesta keskusta on istunut hallituksessa 16 – nyt on muiden aika kantaa vastuuta. Merkittävää oli myös, että Suomesta tuli vihdoin Naton jäsen, ja komeassa seremoniassa Suomen lippu nostettiin salkoon Naton päämajan edessä täällä Brysselissä. Toivon, että heinäkuussa Vilnassa järjestettävään Naton kokoukseen mennessä näemme myös Ruotsin lipun muiden rinnalla.
Suuri onnistuminen Suomen satamien kannalta. Torstaina parlamentin liikennevaliokunta äänesti Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) asetusehdotuksesta. Ajoin vahvasti Kaskisten, Kokkolan, Oulun ja Pietarsaaren satamien aseman parantamista Suomen linjan mukaisesti. Nyt hyväksytyssä liikennevaliokunnan kannassa parlamentti puoltaa Kaskisten ja Pietarsaaren satamien säilyttämistä osana TEN-T-verkon kattavaa verkkoa, kun komission esityksessä ne oli tiputettu siitä kokonaan pois. Tämän lisäksi neuvotteluissa saatiin nostettua Oulun ja Kokkolan satamat ydinverkolle, aiemman kattavan verkon sijaan. Lopputulos on työvoitto Suomen huoltovarmuudelle ja kilpailukyvylle. Satamat ovat Suomen viennin elinehto, ja TEN-T-verkkoon kuuluminen parantaa niiden rahoitusmahdollisuuksia ja investointivarmuutta. Varsinkin tässä geopoliittisessa tilanteessa satamilla on valtava merkitys myös strategisesti ja huoltovarmuuden kannalta. Voit lukea tiedotteeni aiheesta täältä.
Ennallistamisasetuksen neuvottelut jatkuvat täyttä höyryä. Kokoonnuimme tällä viikolla jälleen ennallistamisasetuksen parissa maatalousvaliokunnan neuvottelijoiden kesken. Lisäksi järjestin Renew-kollegoideni Soraya Rodríguezin ja Jan Huiteman kanssa seminaarin ennallistamisasetuksesta, missä kuulimme näkemyksiä asetukseen niin maatalous-, ympäristö- kuin kalatalousvaliokunnankin näkökulmista. Paneelikeskusteluun osallistui usean alan asiantuntijoita eri maista ja järjestöistä. Ennallistamisasetus jakaa parlamentin jäsenistöä voimakkaasti. Luonnontilaa on parannettava, mutta EU:n hyväksyttävyyden näkökulmasta on tärkeää, että lainsäädäntö on kansalliset erot huomioivaa, selkeästi toimeenpantavaa ja taloudellisesti kestävää.
Kuka puhuu Euroopan suulla? Viikon aikana parlamentissa on herännyt paljon keskustelua komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin viime viikkoisesta Kiinan-vierailusta. Vierailun tarkoituksena oli ennen kaikkea vakuuttaa Kiina siitä, että sen pitäisi ponnistella Ukrainan sodan lopettamiseksi ja olla rahoittamatta Venäjän sotatoimia. Macronin medialle antamat kommentit matkan jälkeen mm. siitä, ettei Eurooppaa pitäisi vetää mukaan Kiinan ja USA:n erimielisyyksiin koskien Taiwania, ja että Euroopan pitäisi saavuttaa riippumattomuus USA:sta, herättivät suurta närää muissa Euroopan maissa, sillä Macronin koettiin puhuneen koko Euroopan puolesta muilta kyselemättä. Myös oma Renew-ryhmäni, johon Macronin puolue kuuluu, kävi aiheesta keskustelun. On totta, että Macron oli valtiovierailulla Kiinassa Ranskan päämiehenä, ja tässä roolissa hänellä on oikeus puhua parhaaksi näkemällään tavalla. Macronin tapa matkustaa yhdessä EU-johtajien kanssa on kuitenkin ongelmallinen, sillä tämä voidaan tulkita myös niin, että Macron on mukana EU:n edustajana. Parlamentissa toivommekin, että EU:ssa käytäisiin keskustelu ja sovittaisiin siitä, kuka puhuu EU:n suulla, missä yhteyksissä ja millaisia viestejä tällöin välitetään. Yhtenäisen viestin välittäminen esimerkiksi Kiinaan olisi nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tärkeää.
Yhtenäisestä linjasta päättäminen olisi tärkeää myös strategisen autonomian suhteen, johon Macron viittasi puheissaan USA-riippuvuudesta irtaantumiseksi. Viimeaikaisten kriisien valossa strategisen autonomian merkitys on avautunut aivan uudella tavalla: koronapandemian aiheuttamat logistiikkavaikeudet valaisivat, kuinka haavoittuvaisia globaalit toimitusketjut ovat, ja Ukrainan sota osoitti kipeällä tavalla Euroopan riippuvuuden venäläisestä energiasta. Strategiseen autonomiaan pyrkiminen on keino irrottautua näistä riippuvuuksista, ja useat EU:n viimeaikaiset aloitteet, kuten kriittisiä raaka-aineita koskeva aloite ja sirusäädös, tähtäävät tällaisen autonomian saavuttamiseen. Monet EU:n ulkopuoliset maat, Kiina mukaan lukien, ovat kuitenkin syyttäneet EU:ta protektionismista. Olisi tärkeä saada EU:ssa selkeä, yhtenäinen ja helposti viestittävä määritelmä sille, mitä tarkoitamme strategisella autonomialla: emme protektionismia, vaan keinoa taata huoltovarmuus ja kriittisen infrastruktuurin toiminta Euroopassa.
Tapaamisia ja tilaisuuksia. Tapasin viikolla Kainuun kuntajohtajia, maakuntajohtajan sekä Itä- ja Pohjois-Suomen aluetoimiston väkeä parlamentilla. Kainuu on vahva moninaisten luonnonvarojen ja matkailun maakunta, johon itärajan sulkeutuminen, vihreä siirtymä ja muuttunut turvallisuustilanne vaikuttavat. Keskusteluissa nousi esille mm. huoltovarmuus, EU-vaikuttaminen ja työvoimapula. Näihin pitää etsiä ratkaisuja niin EU- kuin kansallisellakin tasolla. Tapasin myös Tampereen vuokra-asunnot Oy:n hallituksen edustajia. Metsäpolitiikka, vihreä siirtymä ja liikenteen sähköistyminen ovat kiinnostavia aiheita heidän toiminta-alueellaan. Kysymyksiä heräsi myös vaikuttamisesta ja vaikuttamistyöstä parlamentissa sekä sen tärkeydestä ja myös Suomen vahvuuksista EU:ssa. Fortumin edustajan kanssa keskustelimme pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistuksesta.
Lauantaina pääsen viemään terveiset Karjalan liiton liittokokoukseen Karjalatalolla Helsingissä. Evakon tyttärenä tämä on todella mieluisa tehtävä!
Ensi viikolla on jälleen vuorossa vauhdikas täysistuntoviikko Strasbourgissa. Rentouttavaa viikonloppua kaikille!
Elsi
