Mukavaa perjantaita,
Maatalouspolitiikan väännöissä ratkaisun hetket. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus etenee ensi viikolla parlamentin täysistunnon äänestettäväksi. Luvassa on historiallisen pitkä äänestys, sillä muutosehdotuksia lakitekstiin on jätetty liki kaksi tuhatta. Se on valtava määrä! On hienoa, että parlamentin kanta saadaan lyötyä viimein lukkoon. Jo 2,5 vuotta olen meppinä työskennellyt tämän lakipaketin kanssa, jonka aikana komissio ja parlamenttikin on ehtinyt vaihtua.
On myös hyvä, ettäparlamentin kolme suurinta poliittista ryhmää, Euroopan kansanpuolue, sosiaalidemokraatit ja oma ryhmäni Renew Europe seisovat maatalous- ja ympäristövaliokunnassa saavutetun poliittisen sovun takana. Poliittisesti kuumin kysymys koskettaa ns. ympäristötoimien arkkitehtuuria, eli sitä, kuinka maatalous täyttää uudet ilmastotavoitteet ja millä ehdoilla maataloustukia voi saada. Suomen kannalta tärkeitä päätöksiä tulevat olemaan tuen ehdot turvemailla sekä paljaan maan kielto, joissa olemme etsineet Suomelle sopivia väljennyksiä tekstiin. Näissä on saavutettu parlamentissa järkevämmät linjat kuin alkuperäisessä komission esityksessä. Jäämme jännityksellä odottamaan millaiseen ratkaisuun parlamentin ensi viikon ennätyspitkässä äänestyksessä lopulta päädytään.
Brexit – ajaako Johnson seinään vai syntyykö sopu? EU:n ja Iso-Britannian väliset neuvottelut tulevista yhteistyösuhteista ovat takkuilleet koko vuoden ja aika sovun löytämiseen alkaa olla vähissä. Iso-Britannian pääministeri Boris Johnson ilmoitti aiemmin neuvottelujen ehdottomaksi takarajaksi lokakuun puolenvälin, mutta sanoi tällä viikolla odottavansa ja katsovansa, mitä eilisen ja tämän päivän aikana kokoontuvassa EU:n huippukokouksessa päätetään. Se, pyytääkö pääministeri Johnson lopulta neuvotteluille lisäaikaa, saadaanko väännöissä kenties sopu aikaiseksi vai onko meillä vuoden vaihteessa käsissä kova sopimukseton Brexit, on mahdoton ennustaa.
Huippukokous linjaa ilmastotavoitteesta. EU-johtajilta odotetaan ratkaisua ilmastotavoitteiden kiristämiseksi. Komissio esitti syyskuussa nykyisten ilmastotavoitteiden kiristämistä 40 prosentista 55 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Parlamentissa olemme puolestaan linjanneet kannattavamme vielä tiukempaa 60 % tavoitetasoa. Nähtäväksi jää, ovatko jäsenmaiden hallitukset myös valmiita nostamaan ilmastokunnianhimoa. Suomen hallitus tiettävästi kuuluu niiden 11 maan joukkoon, jotka tukevat komission uutta esitystä. Ilmastotyöhön on varattu varoja unionin monivuotisessa budjetista sekä elpymisvälineestä, jolla on tarkoitus vauhdittaa toipumista koronakriisistä ja siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Mielenkiinnolla odotetaan, miten Itä-Euroopassa päästövähennysten kiristyksiin suhtaudutaan.
Suomi on kokoaan suurempi Euroopan parlamentissa. Suomi sijoittui kolmanneksi tällä viikolla VoteWatch-järjestön julkaisemassa raportissa, jossa listattiin parlamentin poliittisesti vaikutusvaltaisimpia meppejä. Politiikassa tuloksiin päästään vain hyvällä yhteistyöllä, jossa suomalaiset europarlamentaarikot todella erottuvat Euroopassa. Itse sijoituin suomalaisten joukossa Heidi Hautalan ja Nils Torvaldsin jälkeen kolmanneksi ja kaiken kaikkiaan 705 mepin joukossa sijalle 34. Tulokset kertovat siitä, kuinka myös pienen jäsenmaan mepin vaikutusmahdollisuudet ovat todelliset. Myös Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti aiheesta.
Leppoisaa viikonloppua toivottaen,
Elsi
