Elsin viikkokirje 22.04.2022

Hyvää perjantaita!

Uusiutuvan energian direktiiviin parantelua. Metsäasioissa käänsimme kiistanalaista EU:n uusiutuvan energian direktiiviä (RED) oikeaan suuntaan maatalousvaliokunnan lausunnossa, jonka hyväksyimme keskiviikkona vahvalla enemmistöllä. Ryhmämme neuvottelijana toiminut tanskalainen kollega Asger Christensen teki asiassa hyvää työtä, ja sai tekemiäni ehdotuksia mukaan kompromissiteksteihin. Metsätalouden toimijoiden keskuudessa suurta huolta herättänyt komission ehdotus kaskadiperiaatteen, jolla tarkoitetaan raaka-aineiden hyödyntämistä puuraaka-aineen arvojärjestykseen perustuen, kirjaamisesta bioenergian tuottamisen ehdoksi käännettiin paremmille urille. Periaatteen kirjaaminen lakiin on mutkikasta, sillä EU tuskin osaa päättää käytettävän puuraaka-aineen arvojärjestyksestä paikallista metsätoimijaa paremmin. Lisäksi ala on jatkuvassa muutoksessa. Siksi ehdotimme maatalousvaliokunnassa, että kaskadiperiaatteen sijaan jäsenmaat seuraavat aiheeseen liittyviä komission suosituksen omaisia ohjeistuksia ja jo olemassa olevan direktiivin jätehierarkiaa.

Metsää, kriisinhoitoa ja sokeria pohjalla. Keskustelimme Ukrainan kriisin vaikutuksista maatalousmarkkinoiden tilanteeseen ja yhteisen maatalouspolitiikan kriisivarannon vapauttamisesta, parlamentin metsästrategian neuvottelujen tilasta sekä sokerisektorin tilanteesta kiintiöistä luopumisen jälkeen. Maatalouspolitiikan kriisivarantoa ollaan vapauttamassa nyt ensimmäistä kertaa. Varannon määrä on 500 miljoonan euroa. Komission edustajat kertoivat, että jäsenmailta odotetaan ilmoitusta kuinka rahat jaetaan viljelijöille. Suomelle kriisivarannosta tulee noin 6,8 miljoonaa, ja tätä summaa voidaan kansallisesti vielä lisätä. Kysyin, kuinka on varmistettu, että tuki todella saadaan maksetuksi mahdollisimman pian ja ettei viljelijöihin kohdistu kohtuutonta hallinnollista taakkaa. Komissio vastasi, että jäsenmaat ovat vapaita päättämään varojen jakamisesta, ja että valtiontukisäännöistä ja kansallisista ylimääräisistä tukitoimissa on joustoa. Olen tyytyväinen, että komissio on tunnistanut kansallisten toimien mahdollisuudet, mutta valitettavasti tähän mennessä muun muassa Suomen 300 miljoonan euron maatalouden hätäapupaketin jakamisen osalta tämä ei ole ollut nähtävissä.

Sokerisektorin osalta komissio esitteli tutkimuksen, jossa käydään läpi sektorin tilannetta vuoden 2016 jälkeen kiintiöiden poistuttua. Sokerisektorilla on ollut viime aikoina ympäri Eurooppaa paljon ongelmia, joita korona ja nykyinen energiakriisi ovat entisestään kasvattaneet. Valitettavasti monessa jäsenmaassa, kuten Suomessa, tuotanto on vähentynyt ja joillain alueilla jopa kokonaan loppunut. On tärkeää, että tulevaisuudessakin sokerin tuotantoa on kaikkialla Euroopassa. Valiokunnan keskustelussa vastakkain olivatkin komission näkökulma eurooppalaisen sokerin vahvasta markkina-asemasta ja tulevaisuuden potentiaalista sen tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisessä muun muassa bioenergiaksi ja lannoitteiksi, ja meidän meppien huoli vähentyneestä tuotannosta ja tuottajien saamasta hinnasta. Seuraavaksi odotamme komissiolta konkreettisia toimia sektorin tilanteen parantamiseksi, joita on jo lykätty.

Talvimerenkulun turvaamista. Liikennevaliokunnassa keskustelimme FuelEU Maritime -asetuksen luonnosraportista. EPP:n esittelijän, ruotsalaisen Jörgen Warbornin, luonnos on mielestäni tasapainoinen, sillä se tukee kustannustehokkaita päästövähennyksiä, kuitenkaan unohtamatta EU:n merisektorin kilpailukyvyn turvaamista. Hän on myös sisällyttänyt luonnosraporttiin aktiivisesti ajamani talvimerenkulun kompensaation. Alleviivasin puheessani uusien teknologioiden kehittämisen tärkeyttä sekä biometaanin potentiaalin realisointia ja tukemista myös meriliikenteen päästöjen vähentämisessä. Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia mutta realistisia, jotta sektorin on mahdollista saavuttaa ne. Olimme meppikollegoiden kanssa laajasti samoilla linjoilla, että EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää vähentää myös merenkulun päästöjä. Eri ryhmien välillä oli kuitenkin eroja siirtymän hoitamiseksi. Jotkut esittivät hyvin kunnianhimoisia tavoitteita, joiden toteuttaminen olisi haastavaa ja toisi mukanaan huolia hiilivuodon kasvusta sekä EU:n kilpailukyvyn heikentymisestä. On tärkeää, että löydämme pian alkavissa neuvotteluissa tasapainoisen kompromissin.

Tekoälyn mahdollisuuksia ja riskejä. Toinen tärkeä teema liikennevaliokunnassa oli EU:n uusi tekoälyasetus, joka määrittelee tekoälyn ja asettaa eri tekoälyjärjestelmät kolmeen eri riskikategoriaan käytön mukaan: kokonaan kielletyt, korkean riskin käyttötarkoitukset ja vähäisen riskin käyttötarkoitukset. Liikenteen automaatio sekä esimerkiksi logistiikkaketjut käyttävät jo nyt tekoälyä hyväkseen, ja käyttö kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Toimin Renew:n neuvottelijana ehdotuksessa ja korostin puheessani, että liikenne- ja matkailualojen PK-yritysten mahdollisuuksia tekoälyratkaisujen kehittämiseen ja innovointiin on tuettava ja hallinnosta taakkaa minimoitava. Asetuksen on myös oltava linjassa muiden EU:n digi- ja datalainsäädösten kanssa ja tuotava oikeus- ja investointivarmuutta alalle. Valiokunnan neuvottelut alkavat toukokuun lopussa.

Hyviä kohtaamisia kotimaassa. Viikon aikana oli ohjelmassa myös erinäisiä tilaisuuksia kotimaassa. Osallistuin eduskunnan puhemies Matti Vanhasen isännöimään kunta- ja hallintoalan tilaisuuteen, ja ilahduin päästessäni juttelemaan pitkään niin MTK:n, Suomen Kylät ry:n kuin valtakunnan 4H-toimijoidenkin edustajien kanssa. Keskustelu oli vilkasta ja hedelmällistä, ja tapaamisia kertyi päivän aikana enemmän kuin mitä olisi ollut mahdollista saada erikseen sopimalla järjestymään. Viikonloppuna on ohjelmassa vielä Kuopion Keskustan seminaaripäivä, tapaamiset Keski-Suomen Keskustanaisten sekä eteläisen Kuopion keskustaväen kanssa.

Ranskan presidentinvaalit ja Suomen NATO-keskustelu. Viikon jännittävin hetki nähtäneen sunnuntai-iltana noin kahdeksalta illalla, kun Ranskan presidentinvaalien tulos ratkeaa. Vaalien tulos määrittää pitkälti suuntaa koko Euroopalle ja on tärkeä myös Suomen kannalta. Keskiviikkona olleessa viimeisessä isossa väittelyssä selkeä voittaja jäi epäselvyyteen ja kannatusero kahden ehdokkaan välillä onkin pieni. Ennusteiden mukaan Emmanuel Macronille 55 prosentin kannatus ja Marin Le Penille 45 prosenttia. Le Penin voitto saattaisi heittää kiviä Suomen Nato-jäsenyyden rattaisiin, sillä Macronin haastaja ajaisi todennäköisesti uusia toimintatapoja sotilasliiton sisälle.

Eduskunnassa käytiin Suomen Nato-jäsenyydestä historiallinen lähetekeskustelu, joka sykähdytti. Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta kaikki puolueet kannattivat selkeästi jäsenyyttä. Kuten pääministeri Sanna Marin totesi, ratkaisujen aika on käsillä.

Mukavaa viikonloppua,

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu