9.4.2022
Arvoisa puheenjohtaja, puoluejohto, hyvä puoluevaltuuston väki,
Päivämäärä 24.2 muutti kertaheitolla myös parlamentin agendan, jonka keskiössä aiemmin oli vahvasti, melkein yksinomaan vihreän siirtymän ohjelman ja Fit for 55 -paketin tavoitteita, joiden on määrä tehdä Euroopasta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Nyt tavoite tuntuu saavan uuden vaihteen, kun Venäjän fossiiliriippuvuudesta pyristellään irti.
Vielä puoli vuotta sitten EU näyttäytyi epäyhtenäisenä heikonpuoleisena joukkona, kun mm. USA ja Venäjä neuvottelivat EU:n pään yli Euroopan turvallisuudesta.
Sodan alettua Eurooppa teki ryhtiliikkeen, ja on sen jälkeen osoittanut päättäväisyyttä ja yhtenäisyyttä mm. pakotteiden, pakolaiskysymysten ja aseellisen avunannon suhteen. Vaadimme alkuviikosta yli kahdensadan mepin allekirjoittamana pakotteiden laajentamista mm. öljyn, kaasun ja hiilen tuontikieltoon, satamien sulkuun venäläisiltä laivoilta sekä viimeistenkin venäläisten pankkien poissulkuun SWIFT-maksujärjestelmästä. Tämä edelleen eristäisi Venäjää muusta maailmasta. On mahtavaa, että Venäjä ei kyennyt hajottamaan EU:ta, päinvastoin, kriisit ja yhteinen vihollinen ovat sitä yhdistäneet.
Myös huoli ruokaturvasta nousee vahvasti esille niin omassa maatalousvaliokunnassa mutta myös koko parlamentissa, sillä Venäjän toimien seurauksena Euroopan ruokakriisin lisäksi voi olla myös ja tuleekin nälänhätää Afrikkaan. Arviot tilanteen vakavuudesta pitkällä aikavälillä ovat pysäyttäviä: yli miljardi ihmistä maailmasta tulee tuntemaan ruokakriisin seuraukset, mikä aiheuttanee myös uusia pakolaisvirtoja Eurooppaan.
Valtava energiapoliittinen mullistus on jo Euroopassa. Tulemme näkemään energiaköyhyyttä varsinkin maakaasun osalta, kärsijöinä myös tavalliset ihmiset ja kotitaloudet. Saksa, Italia ja Hollanti ovat valmiina irrottautumaan hiilestä, mutta kaasu ja öljy tekevät tiukkaa. EU:n yhtenäisyyttä tullaan siis haastamaan mm. energia- ja pakolaiskriisien sekä hätäapupaketin äärellä. Yhtenäisyys tulee vaarantumaan.
Joka tapauksessa, kaikissa olosuhteissa, meidän on pidettävä huoli, että kotimaiset energianlähteet ovat turvattuja ja turpeenkäytön alasajoakin tulee todellakin harkita uudestaan.
Kyse on huoltovarmuudesta. Siksi meidän on kaikin keinon varmistettava, että maaseutuelinkeinojemme, maa- ja metsätalouden kannattavuus ja toimintaedellytykset turvataan.
Tämä kamala sotatilanne tuo mukanaan monia isoja haasteita ja keskusteluja.
Ensinnäkin pakolaiset. Ihmisten, eri maiden ja unionin auttamishalu Ukrainan pakolaisia kohtaan on vahvaa ja koskettavaa. Tällä hetkellä yli 3 miljoonaa ukrainalaispakolaista etsii turvaa ja EU myönsi heille tilapäisen suojelun EU-alueella. Erityisesti EU:n kauhukakarana tunnettu Puola on kantanut vastuuta koko maanosan puolesta kun ovat ottaneet hurjasti vastaan pakolaisia.
Entäs EU-jäsenyysneuvottelut. Näkisimme kaikki mielellään Ukrainan jäsenneuvotteluprosessin nopeutuvan, mutta jo sovituista jäsenyyskriteereistä on viisasta pitää kiinni. Tästä kaikesta kamalasta huolimatta on syytä muistaa, että Ukraina on mm. varsin korruptoitunut maa.
Kolmas vaikea asia tulee olemaan hätäpaketti. Aiemmat kriisien, finassikriisin ja koronakriisin aikana EU-elvytyspaketit rakennettiin ja niin rakennetaan nytkin. Sen keskiössä tulee olemaan energiakriisistä ja pakolaisuudesta pahiten kärsineet maat. Itse näen, että myös ruokaturva tulee tähän pakettiin sisällyttää.
Hyvät kuulijat, kollega Pekkarisen kanssa jatkamme pääosin samoissa valiokunnissa, Mauri teollisuusvaliokunnassa. Hänellä on kovia neuvotteluvastuita päästökaupan äärellä ja itse maatalousvaliokunnassa, missä minua on työllistänyt enimmäkseen LULUCF eli hiilinielulaskentaa koskeva raportointivelvollisuus.
Teemme työtä edelleen hyvällä sykkeellä ja hyvässä yhteistyössä, fokuksessa ensin Suomen etu. Omasta puolestani kiitän hyvää yhteistyökumppania, väistyvää maatalousministeri Jari Leppää ja toivotan maatalouspolitiikan kentälle uuden kumppanin Antti Kurvisen. Hyvä yhteistyö jatkukoon!
Kiitoksia
