Elsin viikkokirje 23.4.2021

Mukavaa perjantaita,

Taksonomia tuotti pettymyksen. EU:n komissio esitteli eilen rahoituksen ekoluokittelun eli niin sanotun taksonomiasäädöksen, jolla asetetaan pankeille ja rahoituslaitoksille ohjenuoria ja kriteerejä siitä, millaiset sijoituskohteet ovat kestäviä. Valitettavasti metsätaloutta, bioenergiaa ja vesivoimaa koskevat kriteerit jäivät sekaviksi ja ovat osittain päällekkäisiä muun lainsäädännön kanssa. Nostin Kauppalehden haastattelussa esiin erityisesti metsänomistajien kohtaamat ongelmat. Vihreän rahoitusluokituksen saaminen edellyttäisi yli 13 hehtaarin metsänomistajilta jopa 30 vuoden aikaista ilmastoanalyysia, mikä on pienille metsänomistajille käytännössä mahdotonta toteuttaa. Kestävyys on meillä Suomessa taattu jo metsälaissa, jota jokainen metsänomistaja on velvoitettu noudattamaan. On huolestuttavaa, että komissio yrittää kammeta itselleen lisää päätösvaltaa metsissä tällä tavalla. Peliä ei ole kuitenkaan vielä menetetty, sillä delegoitu säädös saapuu seuraavaksi parlamentin ja neuvoston käsittelyyn, missä se voidaan joko hyväksyä tai hylätä.

Täysistunnossa brexit ja koronatodistukset. Viikko on vierähtänyt valmistautuessa ensi viikon täysistuntoäänestyksiin. Parlamentti tulee määrittelemään kantansa muun muassa digitaaliseen vihreään todistukseen, jonka avulla pyritään tukemaan vapaata liikkumista Euroopassa. Todistus ei monista väitteistä huolimatta pakota rokotteen ottamiseen, sillä sen avulla voidaan lisäksi todistaa negatiivinen testitulos tai jo sairastettu tauti. Yhteisen eurooppalaisen todistusjärjestelmän avulla voidaan helpottaa matkustamista ja karanteenisäännöistä luopumista, ja helpommin ehkäistä väärennöksiä. Ryhmämme Renew Europen aloitteesta täysistunnossa keskustellaan myös siitä, miten koronatestien saatavuutta ja kohtuuhintaisuutta voitaisi edistää.

Päästökaupan vaikutukset pohjoiseen merenkulkuun huolettavat. Kysyin liikennekomissaarilta valiokuntamme istunnossa, miten komissio aikoo tulevassa päästökauppaesityksessään huomioida pohjoisten satamien ja meriliikennöitsijöiden tilanteen. En valiokunnan kokouksessa saanut komissaarilta selkeää vastausta, joten jätin aiheesta komissiolle kirjallisen kysymyksen. Voit lukea tiedotteeni aiheesta tästä. Mistä on kyse? Suomen vientireitit ja satamat ovat kolmasosan vuodesta jäässä, minkä vuoksi meriliikenteen kaluston on oltava järeämpää ja rakenteeltaan talvikulkuun optimoitua. Polttoaineen kulutus on suurempaa näissä olosuhteissa. Suomen on saatava kompensaatiota päästökaupassa, jotta tasavertaiset kilpailuedellytykset toteutuvat.

Parlamentti hyväksynee kauppasopimuksen brittien kanssa pitkin hampain. Parlamentti äänestää ensi viikolla EU:n ja Ison-Britannian välisestä kauppasopimuksesta.Hyväksymisprosessia on hidastanut brittien venkoilu Pohjois-Irlannin kysymyksessä, sillä maan hallitus on lykännyt tullitarkastusten aloittamista rajalla vastoin kaikkia sopimuksia. Parlamentti on kauppasopimuksen kanssa puun ja kuoren välissä. Brittien jatkuvia sopimusrikkeitä ei voi katsoa läpi sormien, toisaalta sopimuksen hylkäys ja “no deal” tila olisi kaikille osapuolille huonoin mahdollinen.

Saksassa elpymispaketti etenee ja kansleriehdokkaita tupsahtaa yksi toisensa perään. Saksan perustuslakituomioistuin hylkäsi vaatimuksen elpymisrahaston voimaantulon estämisestä. Se tarkoittaa, että Saksassa 3/4 alahuoneen jäseniä taaksensa saanut EU:n elpymispaketti etenee Saksan osalta ratifiointiin. Suomessa vastaavasti paketti on edelleen perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Elpymispaketin käyttöönotto edellyttää kaikkien jäsenmaiden kansallisten parlamenttien hyväksyntää.

Saksassa on tällä viikolla nimetty vihreiden sekä CDU:n liittokansleriehdokkaat. Vihreiden kasvava suosio Saksassa on nostamassa puolueen gallupkärkien tuntumaan. Puolueen nimeämän ehdokkaan 40-vuotiaan Annalena Baerbockin tavoitteena on viedä puolueensa hallitukseen ja haastaa kristillisdemokraatit. CDU:n liittokansleriehdokkaaksi valittiin vaikean ja kivikkoisen julkisen väännön jälkeen meppinäkin aikoinaan edustanut Armin Laschet.Kävi Saksan vaaleissa miten tahansa, 16 vuotta Saksaa johtaneen Merkelin jättäytyminen pois luo unionin sisälle ison valtatyhjiön, jota jo nyt Ranskan ja Italian päämiehet yrittävät täyttää. Suomelle perinteisesti eurooppalaisissa pöydissä hyvä ja vahva liittolainen tarvitsee vastuullisen unionin talouspolitiikan puolustajan. Saksan vaalit pidetään syyskuussa, joten vielä paljon voi tapahtua.

Puoliväliriihen uutisia on seurattu tiukasti. Olen iloinen, että hallitus löysi tukiratkaisun urheilu-, kulttuuri- ja tapahtuma-alalle helpottamaan toimijoiden korona-ahdinkoa. Pakettia kaivattiin kipeästi, sillä tuhannet ihmiset ovat olleet jo yli vuoden vailla työtä. Viikonloppuna kokoontuu myös keskustan puoluevaltuusto, jossa pidän puheenvuoron menneestä poikkeuksellisesta koronavuodesta EU:ssa ja käännän katseet kohti unionin tulevaisuutta. Voit seurata tapahtumaan keskustan sivuilta.

Pirteää ja keväistä viikonloppua toivottaen,

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
elsi.katainen@europarl.europa.eu