Mukavaa perjantaita!
Lopuillaan oleva ryhmäkokousviikko on valmistanut meitä ensi viikon täysistuntoon Strasbourgissa.
Maaperälaki työn alle. Tiistaina käsittelimme ryhmämme kesken ensimmäistä kertaa komission esitystä maaperän seurantaa ja kestokykyä koskevasta direktiivistä eli maaperälakia, johon minut on valittu ryhmäni neuvottelijaksi maatalousvaliokuntaan. Direktiivi on osa kesällä julkaistua luonnonvarojen kestävän käytön pakettia. Ehdotus pohjautuu komission tavoitteeseen terveestä maaperästä 2050 mennessä ja asettaa seurantakehyksen kuinka maaperän kuntoa seurataan. Erityisessä asemassa ovat saastuneet maat sekä kestävien maankäytön toimien lisääminen. Voit lukea tiedotteeni täältä.
Metsien siirtäminen EU-kompetenssiin torjuttava! Reilu vuosi sitten työnsä päätökseen saaneen Euroopan tulevaisuuskonferenssin jatkoaskelia otatellaan parlamentin puolella. Tulevaisuuskonferenssin ajateltiin johtavan EU:n perussopimuksen muutokseen, mutta konkreettisia avauksia ei toistaiseksi ole nähty. Nyt Euroopan parlamentin perussopimusvaliokunta AFCO valmistelee oma-aloitemietintöä EU:n perussopimuksen muuttamiseksi, sillä EU:n päätöksentekoa halutaan joustavoittaa. Raportissa on monia hyviäkin ehdotuksia, kuten määräenemmistöpäätösten lisääminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä oikeusvaltiokysymyksissä. Valitettavasti luonnosraportissa myös esitetään, että metsäpolitiikan tulisi kuulua EU:n päätösvallan piiriin. Tämä ei missään nimessä käy ja tästä ei saa tulla parlamentin virallista kantaa. Parlamentti voi tehdä ehdotuksia Eurooppa-neuvostolle, joiden perusteella valtiojohtajat päättävät avataanko perussopimuksen uudistamista ollenkaan. On muistettava, että perussopimuksen muuttaminen vaatisi yksimielisyyspäätöksen neuvostossa.
EU:n perussopimuksessa on määritelty, että jäsenmaat vastaavat itse metsäpolitiikastaan ja jo nyt tuota itsemääräämisoikeutta on paikoin poljettu ilmasto- ja ympäristöpolitiikan varjolla. Paras tae ekologisesti kestävälle metsien käytölle, jossa myös sosiaalinen ja taloudellinen näkökulma huomioidaan, on se, että päätösvalta säilyy jäsenmaiden omissa käsissä. Suomalaisten metsien käyttö ei kuulu espanjalaisten tai hollantilaisten päätösvaltaan!
Hallitus leikkaa maaseudun kehittämisen rahoitusta. Tapasin keskiviikkona etäyhteyksin Suomen Kylät ry:n edustajia maaseudun rahoituskysymyksien tiimoilta. Maatalouden ja maaseudun kehittäminen kulkevat käsi kädessä ja tukevat maaseudun elinvoimaa ja pitovoimaa. Karu totuus hallitusohjelman toimeenpanon hankaluudesta on paljastunut, sillä hallitusohjelman hyvistä kirjauksista huolimatta maaseudun kehittämisen rahoituksesta saatetaan leikata kokonaisuudessaan jopa 240 miljoonaa euroa, kansalliset vastinrahat huomioiden. Maaseudun kehittämisen yksi tärkeimmistä kanavista on LEADER-ohjelma, minkä juuret ulottuvat EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan. LEADERin toimintakenttä on kasvanut viime vuosina yleishyödyllisten hankkeiden lisäksi mikroyritysten tukemiseen ja rahoituksen turvin moni yrittäjä on käynnistänyt yritystoimintansa. Kirjoitin aiheesta Suomenmaan kolumniini, jonka voi lukea täältä.
EU:n liikennepolitiikalla on merkitystä. Päätin viikon eduskunnassa, jossa olin kuultavana liikenne- ja viestintävaliokunnassa EU:n liikennepolitiikan tiimoilta yhdessä liikennevaliokuntakollegani Henna Virkkusen (kok.) kanssa. Korona, Ukrainan sota ja liikenteen viherryttäminen ovat muokanneet keskeisesti viime vuosien lainsäädäntöä. Kävimme läpi tämän mandaatin keskeisiä aloitteita, johon kuuluu mm. Fit for 55 -ilmastopaketti, Euroopan laajuisen liikenneverkon uudelleentarkastelu ja digilainsäädäntöä. Myös sotilaallinen liikkuvuus on oikeutetusti päässyt tärkeämpään rooliin. Oma työni liikenne- ja matkailuvaliokunnassa jatkuu vielä mitta- ja massadirektiivin neuvotteluissa, joissa on tärkeää turvata Suomen jättirekkojen asema sekä kansallisessa että jäsenmaan rajat ylittävässä liikenteessä. Katse kääntyy kuitenkin jo osittain uuteen kauteen ja komissioon. Toivonkin, että seuraava komissio ottaa liikenneasioissa paremmin huomioon pohjoiset harvaan asutut alueet ja arktisen toimintaympäristön, biopolttoaineiden potentiaalin liikenteen päästövähennyksissä ja teknologisen neutraaliuden kunnioituksen ratkaisuehdotuksissa.
Puolan tilanne vaalien alla huolestuttaa. Viime viikolla Puola ilmoitti lopettavansa aseavun antamisen Ukrainaan ja keskittyvänsä sen sijaan oman varustelunsa modernisointiin ja vahvistamiseen. Länsiaseiden kauttakulku Ukrainaan sallitaan edelleen. Puola on ollut sodan syttymisestä alkaen Ukrainan vahvimpia tukijoita ja mm. sijoittanut valtavan määrän ukrainalaisia pakolaisia, ja siitä heille kuuluu ansaittu kiitos. Puola on myös ilmoittanut jatkavansa ukrainalaisen viljan tuonnin rajoituksia, joiden takaraja umpeutui pari viikkoa sitten. Rajoituksia jatkavat myös Unkari ja Slovakia. Ukraina taas on vastannut tähän nostamalla maita vasteen kanteen Maailman kauppajärjestö WTO:ssa. Puolassa on edessä vaalit ensi kuussa, ja nykyisellä hallituksella on vahva kannatus etenkin maatalousalueilla. On huolestuttavaa, että Ukrainan tukeminen otetaan vaalitaktikoinnin pelinappulaksi. Jokainen rako EU-maiden yhtenäisyydessä sataa Venäjän laariin. Puolan vaalit ovat ylipäätään EU:n tulevan suunnan ja sisäpolitiikan kannalta merkittävät, sillä viime vuosina Puolan valta unionin sisällä on kasvanut ja sen EU-puheenjohtajuuskausi on edessä puoli vuotta EU-vaalien jälkeen, heti Unkarin puheenjohtajuuden jatkoksi. Toivon, että lokakuun kansallisten vaalien jälkeen Puolakin jatkaa vahvassa linjassamme Ukrainan tukemista. EU on onneksi tehnyt päätöksiä pitkäaikaisen tuen varmistamiseksi Ukrainalle niin aseavun kuin rahoituksen suhteen.
Syyskuun viimeisen viikon tapaamiset. Syksy on perinteisesti vilkasta aikaa tapaamisten suhteen, ja tämä viikko sisälsikin useita mielenkiintoisia tapaamisia Brysselissä. Sidosryhmätapaamisten keskustelut Vantaan Energian, Nesteen, S-ryhmän ja Luonnonvarakeskuksen kanssa olivat antoisia. Tapaamisissa kävimme läpi energiakysymyksiä, maaperädirektiiviä sekä muita ajankohtaisia asioita. Eurovaalien läheneminen näkyy selkeästi, sillä moni toimija aktiivisesti tuo esille, mihin tulevan komission pitäisi kiinnittää huomiota. On hienoa ja tärkeää, että suomalaiset toimijat ovat aktiivisesti vaikuttamassa tulevaan komission työohjelmaan!
Ensi viikolla Strasbourgissa ohjelmassa on muun muassa Euroopan monivuotisen rahoituskehyksen MFF:n puolivälitarkastelun läpikäynti ja parlamentin kannan päättäminen eurooppalaiseen medianvapaussäädökseen.
Rentouttavaa syksyistä viikonloppua!
Elsi
