Kuvituskuva. Elsi Katainen lukemassa lehteä keittiönpöydän ääressä.

Elsin viikkokirje 5.5.2023

Aurinkoista perjantaita!

Parlamentissa on valmistauduttu ensi viikon täysistuntoon ryhmäviikon merkeissä.

Maatalouspoliittiset painopisteet Espanjan puheenjohtajuuskaudella. Ruotsi luovuttaa kiertävän EU-puheenjohtajuuskapulan eteenpäin Espanjalle heinäkuun alussa ja puheenjohtajuuskauden prioriteetit ovat parhaillaan valmisteilla. Parlamentin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajana edustin valiokuntaa tapaamisessa Espanjan suurlähettilään Raúl Fuentes Milanin sekä Espanjan EU-maatalouspolitiikasta vastaavien edustajien kanssa. Esittelin heille lainsäädäntötyömme painotuksia ja odotuksia valiokunnassamme vuoden 2023 loppupuoliskolle. Keskustelimme nyt neuvotteluissa olevista luonnon ennallistamisesta, kasvinsuojeluaineidenlainsäädännön uudistamisesta, maatalouden kestävyysdatasta sekä saavutetusta Brexitin ns. Windsor-sopimuksesta, jolla vahvistetaan Irlannin ja Pohjois-Irlannin väliset terveys- ja kasvinsuojelusäännöt Irlantiin tuotavien tuotteiden osalta. Maatalouspolitiikassa odotetaan vielä useita esityksiä tälle vuodelle, joita pääsemme espanjalaisten johdolla työstämään eteenpäin. Tulevien lainsäädäntöjen osalta keskustelimme eläinten hyvinvointilainsäädäntöpaketista, uusista kasvinjalostustekniikoista sekä kasvinlisäysaineistoista eli ns. siemenlainsäädännöstä. Espanjan puheenjohtajuuskausi on sinällään vaikuttava, sillä mikäli nyt käsittelyssä olevia lainsäädäntöjä tai tulevia halutaan saada valmiiksi ennen kesän 2024 europarlamenttivaaleja, täytyy kannat molempien lainsäätäjien puolella saada valmiiksi ja myös kolmikantaneuvottelut ainakin aloittaa Espanjan kaudella. Paljon on siis tekemistä. Odotan sujuvaa ja hyvähenkistä yhteistyötä.

Raskaan liikenteen lainsäädännöt. Parlamentti käsittelee tällä hetkellä useampaa raskasta liikennettä ja niiden päästövähennyksiä koskevaa komission lainsäädäntöehdotusta. Raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja määrittävässä ehdotuksessa esitetään ajoneuvovalmistajille sitovia päästörajoja ja vuoteen 2040 mennessä uusien EU:ssa ensirekisteröitävien raskaiden ajoneuvojen päästöjen on oltava 90 % pienemmät. Terveydelle haitallisia päästöjä ja ajoneuvojen akkujenkestävyyttä määritellään EURO 7 -päästöstandardiesityksessä, jonka päätarkoitus on vähentää EU:ssa myytävien uusien ajoneuvojen aiheuttamia ilmansaasteita. Suomen erityispiirteet, kuten pitkät etäisyydet, ohuet liikennevirrat ja harvaanasutut alueet, pitää ottaa näissä aloitteissa paremmin huomioon. Esimerkiksi jättirekat ovat tärkeitä Suomen logistiikkaketjuille ja ne ovat myös ympäristöystävällinen ja energiatehokas kuljetusmuoto, sillä päästöjä per tonni muodostuu vähemmän. Tulen aktiivisesti vaikuttamaan, että jättirekkojen energiatehokkuus huomioidaan paremmin. Myöskään biokaasun roolia liikenteen päästövähennyksissä ja sen potentiaalia tieliikenteessä ei sovi unohtaa. Valitettavasti komissio on sivuuttanut biokaasun kerta toisensa jälkeen liikenteen lainsäädännöissä, vaikka biokaasu on vähäpäästöinen tai jopa päästönegatiivinen polttoaine, joka on heti valmis käytettäväksi. Asia voidaan korjata esimerkiksi hiilikorjauskertoimen avulla, joka parantaisi uusiutuvien polttoaineiden huomioimista näissä lainsäädännöissä. Työ liikennevaliokunnassa Suomen tieliikenteen puolesta siis jatkuu.

Suomen panostettava vahvaan EU-vaikuttamiseen. Suomessa neuvotellaan parhaillaan hallitusohjelmaa kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien kesken. Ohjelmaa seurataan mielenkiinnolla myös Brysselistä käsin, sillä seuraavalta hallitukselta odotetaan vahvaa EU-vaikuttamista heti alusta alkaen. EU-vaalit käydään ensi vuonna, ja seuraavan komission ohjelmaan vaikuttamisen aika on nyt. Parlamentissa meillä on työpöydillämme myös paljon Suomelle tärkeitä lainsäädäntöaloitteita, kuten neuvottelemani ennallistamisasetus, joissa siirrytään loppuvuodesta kolmikantaneuvotteluvaiheeseen komission ja neuvoston kesken ja joissa Suomella on oltava selkeä linja valmiina. Sen lisäksi, että ennakkovaikuttamista tehdään, on varmistettava aktiivinen ote myös neuvottelupöydissä ja tehokas vaikuttaminen, sillä verkostot ovat pienen jäsenmaan turva unionissa. Näin EU-vaikuttamisen onnistumiset varmistetaan myös neuvoston puolella.

Kirjoitin suomalaisten meppien EU-vaikuttamistyöstä yhdessä Renew-kollega Nils Torvaldsin (RKP) kanssa. Jutun voi lukea täältä.

EU vahvistaa puolustusteollisuutta. EU-komissio esitteli lain, jonka avulla on tarkoitus lisätä ampumatarvikkeiden tuotantoa EU:ssa. Se mahdollistaisi myös ammusten nopeamman toimittamisen Ukrainaan. Aloitteen esitellyt sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton sanoi, että tuotantoa on mahdollista lisätä hyödyntämällä eurooppalaisten yrityksien mahdollisuuksia aiempaa tehokkaammin, mutta se vaatisi käytännössä siirtymistä kohti sotataloutta. Yhteensä 500 miljoonaa euroa allokoimalla ja jakamalla eri hankkeisiin voidaan vahvistaa Euroopan puolustusteollisuutta. EU:n budjetti on kuitenkin tiukalla ja varoja on esitetty haalittavaksi esim. koheesiovaroista, mihin liittyy useita kysymyksiä, sillä koheesiovarat on tarkoitettu unionin syrjäisten ja vähäosaisempien alueiden kehittämiseen. Toisaalta monet puolustusteollisuuden tuotantolaitokset sijaitsevat juuri harvaan asutuilla alueilla ja niiden teollisuuden tukeminen voisi tuoda alueelle työpaikkoja. Selvää on, että EU:n vahva tuki Ukrainalle jatkuu. Myös Suomi ilmoitti 16. apupaketin valmistelun aloittamisesta Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin vieraillessa Helsingissä Pohjoismaiden pääministereiden huippukokouksessa tällä viikolla.

Eurooppa-päivä juhlistaa eurooppalaista yhtenäisyyttä. Ensi viikon tiistaina 9.5. vietetään Eurooppa-päivää unionin synnyn aluilleen sysänneen Schumanin julistuksen kunniaksi. Sen juhlistamiseksi EU-instituutioissa vietetään avoimien ovien päivää Brysselissä lauantaina 6.5. ja Strasbourgissa lauantaina 13.5., jolloin vierailijat pääsevät tutustumaan instituutioihin ja EU:n toimintaan kirjaimellisesti sisältä päin. Myös Suomessa järjestetään Eurooppa-päivänä paljon erilaista oheisohjelmaa. Ohjelmaa järjestävät mm. Euroopan parlamentin ja komission Suomen-toimistot sekä Eurooppalainen Suomi, jonka Brysselin-aluejärjestön puheenjohtajana toimin. Eurooppa-päivän ohjelmaan Suomessa voi tutustua täältä. Me mepit vietämme sitä parlamentin kotipaikassa Strasbourgissa täysistunnon merkeissä, missä puheen Euroopan tilasta Eurooppa-päivänä pitää Saksan liittokansleri Olaf Scholz. Liittokanslerin puhetta voi seurata suorana Euroopan parlamentin nettisivuilta.

Keväistä viikonloppua kaikille!

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]