Elsin viikkokirje 6.10.2023

Mukavaa perjantaita ja lokakuun ensimmäistä viikkoa!

Lokakuussa Strasbourgiin matkustetaan poikkeuksellisesti ja valitettavastikin kaksi kertaa, ja tällä viikolla vuorossa oli niistä ensimmäinen. Täysistuntoviikon videotervehdykseni voi katsoa täältä. Olin myös keskustelemassa viikon aiheista Ylen Politiikkaradiossa. Jakson voi kuunnella täältä.

EU:n budjetti vaati viilaamista. Äänestimme parlamentin kannasta EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) välitarkasteluun. EU:n budjetti on kiristynyt äärimmilleen pandemian, Ukrainan sodan, luonnonkatastrofien ja vihreän siirtymän kilpavarustelun myötä, ja vaikka ohjelmakautta on jäljellä vuoteen 2027 saakka, kassan pohja häämöttää jo. Samalla lisärahoitusta pitäisi saada unionin puolustusteollisuuden ja strategisen omavaraisuuden vahvistamiseen, puhumattakaan Ukrainan tukemisesta.

Välitarkastelussa EU-jäsenmailta pyydetään kaikkiaan lähes 80 miljardin euron lisäsatsausta jäljellä oleville budjettivuosille. Tästä 50 mrd. euroa kohdistetaan Ukrainan tukivälineeseen, jonka perustamisesta äänestetään vielä erikseen myöhemmin syksyllä. Sillä tuetaan mm. Ukrainan taloudellista vakautta, jälleenrakentamista ja EU-jäsenyyden vaatimien uudistuksien rahoittamista. Toinen lisärahoitusta saava kokonaisuus on maahanmuuton ja rajaturvallisuuden hallinta sekä odottamattomiin kriiseihin varautuminen. Kolmas vahvistettava kokonaisuus on Euroopan strategisten teknologioiden kehitysväline STEP, jonka avulla parannetaan unionin pitkän aikavälin kilpailukykyä ja tuetaan kriittisten teknologioiden kehittämistä ja valmistamista EU:ssa. STEP-väline pohjautuu jo olemassa oleviin EU:n rahoitusohjelmiin ja lisäresursseja budjetoidaan InvestEU-ohjelmaan, Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, innovaatiorahastoon ja Euroopan puolustusrahastoon.

Välitarkasteluun sisältyi paljon hyviä ja tuettavia asioita, kuten Ukrainan tukeminen ja jäsenmaiden puolustusyhteistyön lisääminen. Äänestin kuitenkin lopussa tyhjää, sillä monta ongelmallistakin kohtaa meni parlamentin kantaan läpi, kuten vaatimus erillisen suvereniteettirahaston perustamisesta seuraavalle ohjelmakaudelle. Uusia rahoitusohjelmia ei ole tarpeen perustaa, kun käyttämätöntä potentiaalia on olemassa olevissa rahastoissa. Parlamentin kanta myös tukee menettelyä, jossa elvytyspaketin lainanhoitokustannusten valtava kasvu sälytetään jäsenmaiden lisäkustannuksiksi, MFF:n enimmäiskehysten ulkopuolisena osana. Kannatin itse linjaa, että lainakustannusten kasvu hoidettaisiin menokehysten sisältä. Välitarkastelussa ei myöskään huomioitu riittävällä tavalla sodasta kärsineiden itäisten rajamaakuntien, kuten Itä- ja Pohjois-Suomen, erityisen tuen tarvetta. Näistä syistä johtuen en voinut kannattaa esitystä kokonaisuudessaan. Lopullisen päätöksen unionin rahoituksesta tekevät jäsenmaat, ja se vaatii yksimielisyyden.

Maahanmuuttopolitiikan uudistuksen edettävä nopeasti. Täysistunnossa käytiin keskustelu EU:n uuden turvapaikka- ja muuttoliikepaketin toimeenpanosta. Paketti oli pitkään jumissa neuvoston puolella, mutta nyt sen kolmikantaneuvottelut ovat vihdoin edenneet. Historiallinen välietappi saavutettiin keskiviikkona, kun neuvosto löysi yhteisen kannan viimeisenä auki olleeseen paketin kohtaan, kriisiasetukseen. Paketin saaminen valmiiksi olisi erittäin tärkeää, sillä paine rajoilla on kasvussa ja etenkin etelässä tulijoiden määrä on jatkuvaa. Myös komissiolle paketin saaminen valmiiksi ennen ensi kesän vaaleja on prioriteetti. Uudistuksella pyritään luomaan yhteinen kehys, jossa käsitellään kaikkia turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden hallinnan näkökohtia, parannetaan järjestelmän tehokkuutta ja kykyä selvitä muuttopaineesta sekä torjutaan väärinkäyttöä ja tuetaan paremmin jäsenmaita, joihin kohdistuu eniten painetta. Nykyisiä sääntöjä sovellettaessa on ollut ongelmia, ja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden kohtelu eri jäsenmaissa ei ole yhdenmukaista. Uudistus on myös Suomen etu, sillä itärajan muuttuminen Nato-rajaksi on lisännyt hybridiuhkien määrää rajalla.

Uusia komissaareja, lisäturvaa toimittajille ja muita päätöksiä. Parlamentti nimitti uusia komissaarivastuita, kun hollantilainen komissaari Frans Timmermans erosi tehtävästään. Hollantilainen Wopke Hoekstra nimitettiin ilmastoasioista vastaavaksi komissaariksi ja slovakialaiselle komissaarille Maroš Šefčovičille nimettiin uutena vastuuna vihreän kehityksen ohjelma. Päätimme myös parlamentin kannasta uuteen eurooppalaiseen medianvapaussäädökseen, jolla harmonisoidaan medianvapautta koskevia säännöksiä unionin alueella, estetään valtioiden ja kolmansien maiden puuttuminen median toimintaan, suojellaan journalisteja ja lisätään omistajapohjan läpinäkyvyyttä. Äänestyksessä oli myös yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi, jolla parannetaan mm. mikroepäpuhtauksien poistamista ja keräysjärjestelmien toimivuutta. Parlamentin neuvottelijana toimi tässä Renew-kollegani Nils Torvalds (RKP).

Glyfosaatin käyttöluvan jatko. Keskiviikkona parlamentti kävi keskustelun kasvinsuojelussa käytettävän torjunta-aineen glyfosaatin käyttöluvan jatkamisesta. Glyfosaatti on eniten käytetty aine maailmassa ja sitä käytetään mm. suorakylvössä rikkojen torjuntaan, jolloin pintamuokkausta ei tarvita, tai kasvustojen päättämiseen. Käyttölupa aineelle umpeutuu Euroopan unionin alueella 15.12. ja uudistamisprosessi on ollut vireillä, vaikkakin myöhästynyt. Euroopan elintarvikevirasto EFSA teki yhteistyössä neljän jäsenvaltion, Ranskan, Hollannin, Ruotsin ja Unkarin kanssa tutkimuksen aineen vaikutuksista. EFSA toteaa tutkimuksessaan, että kriittisiä huolia ei löydy, kun tarkastellaan erityisesti riskejä ihmisille. Samalla EFSA on todennut, että aineen vaikutuksia maaperän mikrobeille tai biodiversiteetille on vaikea arvioida, sillä tutkimusta aiheesta ei ole tarpeeksi. Keskeisen tärkeää glyfosaatissa on sen turvallinen ja kohdennettu käyttö, eikä sen käyttäminen esimerkiksi viljan pakkotuleennuttamiseen. Jäsenmaiden neuvostosta koostuvan pysyvän arviointikomitean odotetaan äänestävän jatkoluvasta 13.10. eli ensi viikolla.

Itä- ja Pohjois-Suomen asia nostettava vahvemmin esiin. Perjantaina sain puhua Itä- ja Pohjois-Suomen alueiden maakuntaliittojen huippukokouksessa, jossa paikalla oli todellisia aluekehittämisen asiantuntijoita. Aluepolitiikkaa on loppupeleissä kaikki: turvallisuus-, liikenne-, tutkimus- ja kehitys-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkakin. Muuttunut geopoliittinen tilanne, Ukrainan sota ja itärajan muuttuminen Nato-rajaksi ovat koetelleet koko Suomea, mutta erityisesti itäistä ja pohjoista Suomea. Elinvoimaa, työtä ja yrittäjyyttä tukeva aluepolitiikka, saavutettavuudesta huolehtiminen ja alueiden asuttuna pitäminen on myös koko Suomen turvallisuuspoliittinen kysymys. Vaikuttamisessa katseet kannattaa suunnata tiukasti Euroopan komission seuraavaan ohjelmakauteen, johon on sisällytettävä alaohjelma itäisten rajamaakuntien tueksi lieventämään sodan aiheuttamia vaikutuksia. Itäisen ja pohjoisen Suomen asia on koko Suomen ja EU:n asia, ja siihen on suhtauduttava riittävällä vakavuudella ja tarmolla! Koko puheeni on luettavissa täällä.

Aluepoliittinen teema jatkuu, kun lauantaina osallistun etäyhteyksin Eurooppanuorten paneelikeskusteluun, jossa aiheena on mm. arktinen alue ja geopolitiikan muutos, ja ensi viikolla Brysselissä vietetään Euroopan alueiden viikkoa. Parlamentissa valmistaudumme lokakuun toiseen täysistuntoon, jossa agendalla on mm. hiilenpoistosertifikaatti.

Reipasta viikonloppua kaikille!

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]