Elsin viikkokirje 8.3.2024

Mukavaa perjantaita ja hyvää naistenpäivää!

Tämä viikko vierähti Suomesta käsin ja tapahtumissa kiertäen. Koronan sulkutoimien jälkeen hyvä käytäntö jäi vielä elämään Brysselissä ja se mahdollistaa osallistumisen etäyhteyksin tiettyihin kokouksiin. Ensi viikolla on jälleen täysistunto Strasbourgissa.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen huolestuttava trilogitulos

Maatalousvaliokunnan puolella neuvottelemaani pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen saatiin maanantaina alustava sopu trilogeissa.

Saimme parlamentissa aikaan erinomaisen kannan uuteen pakkausjäteasetukseen, mutta valitettavasti parlamentin hyvää kantaa ei puolustettu trilogeissa ja se näkyy lopputuloksessa osahäviöinä. On tärkeää pyrkiä vähentämään pakkausjätettä ja etenkin muovin käyttöä, mutta tämä tulos vaikuttaa kyseenalaisesti Suomen erinomaisesti toimivaan pullonpalautusjärjestelmään. Tein itse valiokuntavaiheessa hartiavoimin töitä sen eteen, että olemassa olevat, toimivat kierrätysjärjestelmät huomioidaan. Valitettavasti neuvoston puolella suomalaista pullopanttijärjestelmää ei pystytty samalla tavalla puolustamaan, mikä näkyy nyt lopullisessa trilogituloksessa. Nyt vaarana on, että juomateollisuus joutuu Suomessa investoimaan kalliiseen rinnakkaiseen järjestelmään. Tulen arvioimaan lopullisen tuloksen hyvin tarkkaan, ennen kuin parlamentti äänestää sen hyväksymisestä huhtikuun täysistunnossa.

Tiedotteeni aiheesta voi lukea täältä.

Jättirekkoja koskevasta direktiivistä äänestetään ensi viikolla

Liikennevaliokunnan puolella neuvottelemani rekkojen enimmäismassoja ja -mittoja koskevan direktiivin parlamentin kannasta äänestetään ensi viikon täysistunnossa tiistaina.

Esittelin tällä viikolla neuvottelujen etenemistä mitta- ja massadirektiivin osalta ryhmälleni. Direktiivin uudelleentarkastelulla on tarkoitus tehdä rekkojen rajat ylittävästä liikenteestä helpompaa unionin alueella, parantaa valvontaa sekä luoda kannusteita nollapäästöisille raskaille ajoneuvoille. Minulle on neuvotteluiden aikana ollut tärkeää varmistaa, että Suomen ja Ruotsin välinen rajat ylittävä jättirekkaliikenne voi jatkua entisellään, sillä se on tärkeää etenkin metsäteollisuudelle. OIen erittäin tyytyväinen, että täysituntoäänestykseen menevässä liikennevaliokunnan kannassa rajat ylittävä kirjaus on hyvin mukana.

Tiedotteeni liikennevaliokunnan kannasta voi lukea täältä.

Ruotsista tuli Naton jäsen

Torstaina 7.3. naapurimaamme liittyi vihdoin sotilasliitto Naton jäseneksi.

Ruotsin takkuinen Nato-taival päättyi sotilasliiton jäsenyyteen. Suomen kanssa samaan aikaan jäsenyyttä hakenut naapurimaamme kohtasi matkan aikana useita mutkia etenkin Turkin ja Unkarin kanssa. Viimeinen Ruotsin jäsenyyden ratifioinut maa oli Unkari, joka käytti jäsenyyttä omaan köydenvetoonsa EU-maiden ja USA:n kanssa. Jäsenyyden myötä Pohjolan puolustus ottaa uuden, ison harppauksen eteenpäin ja Itämerestä tulee Nato-meri.

Puolustusteollisuus ylös Euroopassa

Komissio julkaisi tällä viikolla EU:n ensimmäisen puolustusteollisuuden strategian ja puolustusteollisuuden ohjelman.

EU:n kehittämisessä tukeutuminen rauhanprojektiin sai shokkiherätyksen, kun Ukrainan sota alkoi ja havahdutti Euroopan sen heikkoon puolustuksen ja puolustusteollisuuden tilaan. Euroopan parempi ja vahvempi omavaraisuus sekä tuki Ukrainalle on nyt entistä tärkeämpää, mikäli Donald Trump ottaa seuraavaksi vallan Yhdysvalloissa. Strategian tarkoituksena on puuttua tähän ongelmaan tukemalla EU:n puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja valmiutta mm. antamalla 1,5 miljardin euron lisäinvestointeja eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen vuosina 2025-2027. Jatkossakin jäsenmaat vastaavat puolustuksestaan itse, mutta komission strategia tavoittelee, että jäsenmaat tekisivät puolet puolustushankinnoistaan EU:n sisältä ja tukisivat näin eurooppalaista teollisuutta. Lisäksi kannustetaan jäsenmaita yhteishankintoihin ja lisätään tukea Ukrainalle. Lisärahoitusta jäsenmaiden puolustukseen pyritään löytämään myös Venäjältä jäädytettyjen varojen tuotoista sekä komissaari Thierry Bretonin ehdottamasta 100 miljardin euron puolustusrahastosta. Aloitteen suunta on oikea, mutta jatkokäsittelyssä on huolehdittava siitä, että myös pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät mukaan yhteishankintoihin ja investointirahoituksiin.

Tilaisuuksia kotimaassa

Vauhdikas viikko vierähti Etelä-Pohjanmaalla sekä Etelä- ja Itä-Savossa.

Keskiviikko kului Kuortaneella, Seinäjoella, Kurikassa ja Ilmajoella EU-kahvitilaisuuksien merkeissä, ja tuvat olivat täynnä! Ehdin myös piipahtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kertomassa ajankohtaisesta EU-maatalouspolitiikasta opiskelijoille. Perjantaina taas kiersin Juvan, Mikkelin ja Sulkavan kautta Savonlinnaan. Seurakseni päiväksi sain myös paikallista voimaa, entisen maatalousministeri Jari Lepän ja kansanedustaja Vesa Kallion. Illaksi suuntana Keskustanaisten Itä-Savon piirin kokous. Suuri kiitos kaikille tilaisuuksiin osallistuneille kohtaamisista ja antoisista keskusteluista!

Perjantaina vietetään kansainvälistä naistenpäivää

Tasa-arvo vaatii tekoja vuoden jokaisena päivänä.

Edistysaskelia tasa-arvon eteen ja naisten ja lasten aseman parantamiseksi on otettu EU:ssa, sillä se on kuulunut nykyisen komission prioriteetteihin. EU:ssa on tällä kaudella säädetty mm. palkka-avoimuusdirektiivi ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevä direktiivi. Sodat, kriisit ja voimistuvat ääriliikkeet kuitenkin hiekoittavat tasa-arvon etenemistä ympäri maailmaa. Vaikka monessa asiassa Suomi on tasa-arvon mallimaa ja edelläkävijä, meilläkin riittää vielä tehtävää, sillä tasa-arvokehitys laahaa jäljessä ja olemme yhä EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Tasa-arvo ja naisten oikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Meistä jokainen voi onneksi toimia tasa-arvon lähettiläänä ympäri vuoden.

Voit lukea aiheesta lisää Keskustanaisten blogikirjoituksestani.

Oikein aurinkoista viikonloppua kaikille!

Elsi

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]