Eurooppa vastuussa omasta turvallisuudestaan

Julkaistu Suomenmaassa 2.11.2023.

Turvallisuusvajeesta ei ole enää aikoihin puhuttu pelkästään tunnekysymyksenä, vaan se on jo totta jokaisen maailmankuvassa. Globaalisti yhä epävarmemmassa turvallisuusympäristössä niin pitääkin olla. Sitä alleviivaa myös juuri solmittu Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus.

Kahdenvälinen sopimus on meille merkittävä, kuten on Nato-jäsenyyskin. Lähes NATO-jäsenyyden vertaiseksi sen nostaa Yhdysvaltojen sisäpolitiikan riskit maan ulkopolitiikkaan. Jos USA:n tulevissa presidentinvaaleissa läntisen maailman ylimmäksi vallankäyttäjäksi nousee Trump, on hänen kritiikkinsä Natoa kohtaan jo tiedossa. Sen sijaan kahdenvälisiä sopimuksia hän arvostaa, joten tuore yhteistyösopimus tuonee Suomelle lisäturvaa, USA:n vaalituloksesta riippumatta.

Samalla Euroopan turvallisuuspoliittinen riippuvuus USA:sta herättää huolta. Ukrainan tilanne olisi tukalampi ilman Yhdysvaltojen tukea, ja nyt USA:n kongressissa kalliiksi kritisoitu Ukrainan tuki on kyseenalaistettu. Lähi-idän kriisiä ajatellen taas olisi ratkaisevaa, että Yhdysvallat painostaisivat liittolaistaan Israelia siviilien tappamisen lopettamiseksi. Gazassa esim. menehtyvien lasten määrä on yhä kasvussa eikä Israelilla ole aikomustakaan rauhoittaa tilannetta humanitaarisin perustein. Se olisi äärimmäisen tärkeää rajan kummallakin puolella kärsivien siviilien kannalta.

Lähi-idän kriisin suhteen EU:n yhtenäisyys on hukassa. Sitä todistaa mm. EU-maiden jakautuminen kolmeen eri blokkiin YK:n julkilausuman äänestyksessä, missä Suomi äänesti tyhjää. Euroopan maat, erityisesti Pohjoismaat, ovat perinteisesti kantaneet vastuuta myös siviilien asemasta. Siksi Euroopassa on löydettävä vaikuttavia keinoja konfliktien liennyttämiseen ja lähiympäristömme turvallisuuden vahvistamiseen.

Uutisvirtaan ja ihmisten mieliin mahtuu yleensä vain yksi kriisi kerrallaan. Yhä Ukrainan rinnalla kulkiessamme ja Lähi-idän kiehuessa, olisi pystyttävä näkemään myös tuleviin inhimillisiin katastrofeihin, jotka aika suurella todennäköisyydellä tulevat vastaamme pakolaisvirtojen muodossa.

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]