Kevät kuormittaa jälleen tiestömme kuntoa. Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle on ennustettu erittäin vaikeaa kelirikkoa, joka on monin paikoin jo arkea. Tiet pehmenevät nopeasti yöpakkasten vähentyessä, ja painorajoituksia joudutaan asettamaan monelle soratielle. Toimiva tieverkosto on elinkeinoelämän ja ihmisten arjen elinehto. Sen on oltava kunnossa.
Pitkien välimatkojen Suomi on arvokkaiden metsä- ja mineraalivarantojen, matkailumahdollisuuksien sekä maatalouden osalta riippuvainen tieliikenteen sujuvuudesta. Meillä on eurooppalaisiin verrokkeihimme verrattuna jo pohjoisen sijaintimme vuoksi parin päivän logistinen takamatka elinkeinoelämän kilpailussa. Takamatka kasvaa vakavan kelirikon aikana entisestään. Teiden hoitoluokituksissa on vahvemmin huomioitava asukasluvun lisäksi myös elinkeinoelämän tarpeet.
Tieverkoston vahvistaminen on työllisyystoimi ja elinkeinoelämää tukeva elvytystoimi eli rasvaa kansantalouden rattaisiin. Yhdysvalloissa tiestön merkitys taloudelle noteerattiin, kun presidentti Joe Biden esitti vastikään 650 miljardin dollarin panostusta tieverkostoon talouden vauhdittamiseksi.
Kotimaassa katseet ja odotukset kääntyvät puoliväliriiheen, missä on tehtävä merkittäviä satsauksia tiestömme korjausvelan paikkaamiseksi. Mikäli haluamme toipua nopeasti koronan aiheuttamasta shokista ja korjata talouden epätasapainoa, on tiet laitettava kuntoon. Tuotteiden, raaka-aineiden ja ihmisten liikkuvuus on turvattava.
Saavutettavuus ja liikenneverkostojen kehittäminen on myös eurooppalainen tavoite. Euroopan unionin Verkkojen Eurooppa –ohjelma (CEF) keskittyy rahoittamaan hankkeita, joilla rakennetaan puuttuvia yhteyksiä liikenteen sekä digitaalisen ja energian runkoverkostoon. Liikenneverkkojen kehittämisessä painopiste on kääntynyt yhä vahvemmin raide- ja vesiliikenteeseen ilmastosyiden takia.
Harvaan asutussa Suomessa on kuitenkin mahdoton ajatella, että tieliikenteen kehittäminen jätettäisiin sivuun. Meillä liikkumisessa tarvitaan lähes aina kumipyöriä osana muuta kuljetusketjua. Ambulanssien ja koulukyytien on päästävä perille ongelmitta niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Samoin tuotteiden, ruoan ja raaka-aineiden on liikuttava vuodenpäivästä riippumatta, myös työmatkat huomioiden. Tieverkostoon panostaminen on paitsi huoltovarmuutta myös tehokasta elvytystä, josta hyötyy koko Suomi.
