Julkaistu Iisalmen Sanomissa 29.9.
Euroopan komissio esitti kesällä EU:n hiilinielulaskennan uudistamista, jonka käsittely pyörähtää pian käyntiin parlamentissa. Suomelle merkittävä LULUCF-asetus määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon hiilinielut lasketaan ja otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa. Kirjainyhdistelmä muistetaan meillä Euroopan metsäisimmässä maassa hyvin. Neljä vuotta sitten saimme EU:ssa käyttää todella ääntämme, kun kasvava hiilinielumme näkyi esitetyssä laskentamallissa päästönä. Lopulta Suomi onnistui neuvottelemaan joustomekanismin, jonka myötä metsiemme kestävälle käytölle ei tullut kestävää metsätaloutta rasittavia rajoitteita.
Komission uusi esitys on edellistä parempi. Laskentamalli on jaettu kolmeen vaiheeseen. Vuoteen 2025 saakka mentäisiin nykyisen laskentatavan mukaisesti, jossa vertailutasot ovat menneessä, ja jossa Suomelle neuvoteltu erillisjousto säilyy. Toisessa vaiheessa, vuosina 2026–2030, laskennassa siirrytään käyttämään todellisia, raportoituja nieluja. Laskenta perustuu siihen, mitä metsissä aidosti tapahtuu. Samalla hiilinielujen tavoitteita kasvatetaan jäsenmaakohtaisesti vuoteen 2030 mennessä. Suomelle nousu nykyisestä 13,6 megatonnin nielusta 17,8 megatonniin on kova, mutta hyvällä ja kestävällä metsänhoidolla saavutettavissa. Suomen tekemissä skenaarioissa metsiemme hiilinielut ja puusto kasvavat tämän mukaisesti tulevina vuosina juuri kestävän metsänhoidon ja puun käytön ansiosta. Samalla hiiltä sitoutuu puutuotteisiin. Monella muulla maalla, kuten Ruotsilla, kansallisen nielutavoitteen saavuttaminen näyttää paljon haastavammalta ja kritiikkiä esitystä kohtaan on jo kuultu.
Kolmannessa vaiheessa vuodesta 2030 alkaen LULUCF uudistuisi niin, että myös maatalouden päästöt otetaan mukaan laskentaan. Tätä kutsutaan AFOLU-ehdotukseksi. Perusajatus on, että koko maankäyttö, maatalous ja metsätaloussektorista tehtäisiin hiilineutraali niin, että maatalouden päästöt kompensoidaan metsien kasvavalla hiilinielulla. Suomelle malli sopii vain, jos tarkastelu tehdään jäsenmaakohtaisesti. Muuten vaarana on, että esitys johtaa metsänielujen sosialisointiin EU-tasolla.
Parlamentissa LULUCF-asetuksen käsittelyä työstetään niin maatalousvaliokunnassa kuin ympäristövaliokunnassa. Ympäristövaliokunnan pääneuvottelijaksi on nimetty vihreiden MEP Ville Niinistö. Maatalousvaliokunnan kantaa tehdään saksalaisen puheenjohtajan Norbert Linsin johdolla ja minut valittiin oman parlamenttiryhmäni neuvottelijaksi. Lähden siitä, että LULUCF on ennen muuta laskentatyökalu ja se toteuttaa unionin ilmastolaissa asetettuja tavoitteita, jotka nykyinen ehdotus jo näyttäisi ylittävän. Holtiton nielutavoitteen nosto saattaisi johtaa päinvastaisiin tuloksiin, jos metsän puuston määrää lisätään ilman selkeää suunnitelmaa. Konkreettisiin ja tehokkaimpiin tuloksiin ilmastonmuutoksen torjunnassa päästään vain päästöjä vähentämällä. Tässä tulee olla myös EU:n ilmastopolitiikan ydin.
Keskustelu hiilinieluista käynnistyy taas
