Kohti reilumpaa kauppaa
EU:ssa eletään ratkaisevia aikoja yhteisen maatalouspolitiikan osalta. Euroopan komission tuore esitys on isku vyön alle, sillä Suomen maataloustuotannon rahoitukseen kohdistuu lähes viiden sadan miljoonan euron leikkaus tulevalla EU:n rahoituskaudella.
Komission esitys on paradoksaalinen. Jäsenmaille annetaan lisää valtaa ja liikkumatilaa, kun kansallisten maaseutusuunnitelmien merkitys korostuu ja soveltamisvara kasvaa. Tämä kuulostaa lähtökohtaisesti hyvältä. Samalla kuitenkin EU:n asettamat vaatimukset lisääntyvät, kun kaikki maataloustuet liitetään viherryttämisen piiriin.
Vaaditaan lisää ympäristötoimia, mutta leikataan merkittävästi maaseudun kehittämisen rahoitusta, joista ilmasto- ja ympäristötoimia on tähän mennessä menestyksekkäästi toteutettu. Komissio esittää tavoitteeksi viljelijän tulojen turvaamisen, mutta leikkaa tukia. Toisin sanoen komissio sivuuttaa tuottajien vaikean tilanteen.
Tästä hyvä esimerkki on komission esittämä kansallisesti päätettävä 60 000–100 000 euron aleneva tukikatto, joka asettaa esimerkiksi monet suomalaiset maitotilat erittäin hankalaan tilanteeseen.
Samaan aikaan Euroopan parlamentissa valmistellaan Italian entisen maatalousministeri Paolo De Castron johdolla kiivaasti elintarvikeketjun epäreiluja kauppatapoja ehkäisevää direktiiviä. Toimin Euroopan parlamentissa ALDE – ryhmän neuvottelijana kyseissä direktiivissä.
Järjestin äskettäin epäreiluja kauppatapoja koskevan keskustelutilaisuuden Helsingissä. Tilaisuus kokosi suomalaiset ruokatoimijat laaja-alaisesti, kaupan, tuottajien, elintarviketeollisuuden sekä ministeriön edustajia keskustelemaan komission tekemästä direktiiviehdotuksesta, jolla halutaan luoda minimisäännöt tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan väliseen toimintaan EU – tasolla.
Komission direktiiviehdotus on tervetullut, sillä viljelijän neuvotteluasemaa markkinoilla on parannettava. Tarvitsemme reilummat pelisäännöt.
Suomi on ollut asiassa aloitteellinen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla, sillä Suomessa on jo valmisteilla elintarvikemarkkinalaki. Tavoitteena on turvata oikeudenmukaisuus ja reilut kauppatavat ruokaketjussa. Lisäksi toimeenpanoa asetetaan valvomaan uusi viranomainen.
Jos tahdomme turvata suomalaisen ruokaketjun 340 000 työpaikkaa, on maatalouden toimintaedellytyksistä pidettävä huolta markkinoita myöten. On tosiasia, että viljelijän neuvotteluasema on heikentynyt markkinoilla kaupan ja teollisuuden keskittyessä.
Maatalouden pitkään heikentynyt kannattavuus on iso ongelma, jonka ratkaiseminen edellyttää uusia toimia ja koko ketjun osalta niin kansallisesti kuin EU – tasolla. Komission direktiiviehdotuksen perusteluissa todetaan, että epäterveitä kaupan käytäntöjä esiintyy elintarvikeketjussa. Tätä ei voida ohittaa Suomessakaan heppoisin perustein, toteamalla vain, että hyvinhän markkinat toimivat.
Kolumni julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.6.2018
