Kuopion kaupunki on hyväksynyt uuden strategisen metsäsuunnitelman viimeisimmässä valtuuston kokouksessaan. Tasapainoisessa ja varsin perustellusti laaditussa suunnitelmassa on otettu huomioon metsien moninaiset käyttötarpeet ja -tarkoitukset.
Valtuuston selvä enemmistö tuki metsästrategian kokonaiskestävyyttä, jossa metsäluonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan lisäksi rinnalla pidetään koko ajan myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat.
Mittarit osoittavat, että tavoite monipuolisesta ja kestävästä metsänhoidosta on toteutunut varsin hyvin – metsiä on hoidettu vastuullisesti ja kaikin osin vastuullisesti. Ainoastaan vanhan puuston suuri määrä ja siitä aiheutuvien metsätautien ja -tuhojen kasvava uhka herättää hieman huolta. Erityisesti Puijon vanha metsikkö puhututti valtuutettuja. Järkevällä tavalla vanhojakin metsiä hoitamalla, luontoarvoja kunnioittaen, voidaan huoleen vastata. Kokonaisuudessaan metsänhoitosuunnitelman mukaiset hakkuumäärät ovat varsin maltillisia ja tukevat luonnon monimuotoisuutta.
Valtuusto lisäsi keskustan aloitteesta lisäyksen, jossa osana strategista metsäsuunnitelmaa Kuopioon laaditaan luonnon virkistyskäytön suunnitelma. Suunnitelmassa kirjattaisiin eri luontokohteet ja -reitistöt, niiden keskeiset kehittämisajatukset sekä arvio uusista kohteista. Tärkeällä lisäyksellä saadaan kuopiolaisten virkistysmahdollisuuksia ja luonnossa liikkumisen edellytyksiä parannettua entisestään.
Laaja strategia vastaa seuraavan parinkymmenen vuoden ajan kaupungin metsien suunnitelmallisesta hoidosta ja sitä tullaan päivittämään valtuustokausittain. On kuitenkin syytä jo ajoissa tiedostaa vahvasti metsiin vaikuttava lainsäädäntö, jota EU-pöydissä parhaillaan käsitellään. Vaikka metsiä koskeva päätöksenteko kuuluu jäsenmaille, ovat monet unionin ilmastopakettiin liittyvät lakialoitteet täysin sidoksissa metsiin ja tulevat vaikuttamaan myös suomalaiseen ja kuopiolaiseen metsänhoitoon ja puunkäyttöön.
Metsiin vaikuttavien EU-lakihankkeiden lista on pitkä: metsästrategia, taksonomia, metsäkato, ennallistaminen, LULUCF, hiiliviljely, biodiversiteettistrategia, uusiutuva energia, ja niin edelleen. Viimeiseksi tietoa on tihkunut uudesta asetuksesta luonnon ennallistamiseksi. Jos vuodettu esitys toteutuu, Suomessa pitäisi luonnontilaistaa kolmasosa pinta-alasta. Sillä olisi valtava vaikutus suomalaisten metsien hoitoon. Jo nykyään leijonanosa EU:n tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa.
Taksonomian kestävyyskriteerit metsille ja LULUCF:n hiilinielutavoitteet tuovat haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Komission esitys hiiliviljelystä mahdollistaa uusia tulonlähteitä metsien ja maaperän hiilensidonnasta. Järjestelmää ollaan luomassa ja konkreettisia aloitteita odotamme jo tänä vuonna.
Jatkossa paikallisessa metsänkäytön suunnittelussa ei enää voi jättää huomiotta EU:n toimia. Toivon, että EU-linjaukset mahdollistavat jatkossakin Suomessa aina harjoitetun järkevän ja vastuullisen metsänhoidon. Vain silloin metsänhoito on kokonaiskestävää, ja kaikki osapuolet voivat sitoutua tärkeisiin luontotavoitteisiin, voivat saada metsästä työtä ja tuloja sekä nauttia metsistä myös vapaa-aikanaan.
