Elsin viikkokirje 21.6.2018
Tervehdys Brysselistä!
Tällä viikolla Brysselissä on ollut valiokuntien kokouksia, joissa on käsitelty mm. tekijänoikeuslakien uudistamista, mikrobilääkeresistenssin karkottamista sekä ihmiskauppaa.
Parlamentin poliittinen johto on valmistautunut Itävallan EU-puheenjohtajakauteen Itävallassa, jossa puhemies Antonio Tajani on tavannut maan liittokanslerin, Sebastian Kurzin.
Äänestimme maatalousvaliokunnan lausunnosta vuoden 2019 budjettiin. Emme hyväksy maatalousbudjetin leikkauksia ensi vuodelle. Vaadimme myös vahvempaa tukea nuorille viljelijöille ja maatalouden innovaatioihin.
Sain ALDE – ryhmän neuvottelijana läpi tarkistukseni, jossa vaaditaan maatalouden kriisirahaston eriyttämistä suorista tuista tulevalla rahoituskaudella. Nykyisin kriisirahaston käyttö vähentää viljelijän saamia suoria tukia, mikä on halvaannuttanut koko mekanismin käytön. Ehdottamallani muutoksella kriisirahasto voisi paremmin vastata ylikuumentuneisiin markkinoihin, jotka esimerkiksi maitosektorilla ovat heijastuneet alhaisina tuottajahintoina.
Esittelin maatalousvaliokunnassa matkaraportin . Kuten aiemmissa viikkokirjeissä olen kertonut, niin eri maiden maatalousmeppejä oli vieraanani toukokuussa Kainuussa ja Pohjois-Savossa tutustumassa Suomen maatalouden erityispiirteisiin, paikalliseen biotalouteen sekä metsänhoitoon. Valtuuskunnan vierailu oli jotain, mitä alueemme, maa- ja metsätalousministeriö ja erityisesti paikalliset maanviljelijät olivat odottaneet pitkään. Vierailu otettiin myös hyvin huomioon suomalaisessa mediassa.
Järjestin tällä viikolla Brysselissä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden seminaarin yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen EU – toimiston kanssa. Tilaisuudessa keskusteltiin Euroopan unionin pohjoisten alueiden tulevaisuudesta EU:n aluepolitiikassa yhdessä parlamentin, komission ja OECD:n edustajien kanssa.
Komission esitys EU:n tulevasta aluepolitiikasta kaudelle 2021-2027 kaipaa tarkennuksia. Olen yllättynyt komission ratkaisusta, jossa harvan asutuksen haittoja tasoittavasta yleiskriteeristä on Suomen kohdalla luovuttu. Yhdessä ns. NSPA -erillisrahoituksen kanssa tämä jakokriteeri on ollut tärkeä Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnille.
EU:n aluepolitiikalla on keskeinen rooli maakuntien kehittämisessä. Komission budjettiesitys on Suomelle ilahduttava siinä mielessä, että luvassa on noin 100 miljoonaa euroa lisää alueiden kehittämiseen. Silti on kummallista, että Suomen osalta harva asutus ei ole enää yleinen tukiperuste, vaikka se on yksi keskeisimpiä haittatekijöitämme.
Toisaalta kokonaisuutena Suomi kuuluu komission esityksessä voittajiin. Kokonaispotin kannalta tuskin on merkitystä, mitä ovat osatekijät, kunhan loppusumma on riittävä.
Tulipa rahoitus millä kriteereillä tahansa, tärkeintä on, että potti jaetaan kansallisesti oikeudenmukaisesti. Tässä jaossa on huomioitava Itä- ja Pohjois-Suomen pitkät välimatkat ja harva-asutus, joista on alueiden toimijoille selkeää haittaa.
Kansainvälisen kaupan valiokunnassa keskusteltiin EU:n ja USA:n välisistä suhteista. Lisäksi, mietintöni Georgian ja EU:n välisen kauppasopimuksen toimeenpanosta hyväksyttiin valiokunnassa selvällä enemmistöllä. Hyvien taloussuhteiden ylläpitäminen Venäjän ja EU:n ristivaikutuksessa olevan Georgian kanssa on tärkeää, jotta maan kehitys pysyy vakaana. Georgia on sitoutunut lähentämään suhteitaan Eurooppaan, mutta huolia on edelleen työntekijöiden oikeuksiin ja yhteiskunnan perusrakenteiden ylläpidossa.
Haluan seuraavan runon myötä toivottaa Sinulle ja läheisillesi hyvää juhannuksen aikaa!
Tunne viileä ruohikko varpaissa, haista metsän ja pellon tuoksu. Anna kesätuulen helliä hiuksia, unohda turha kiire ja juoksu. Hyvää juhannuksen aikaa – muista tehdä monta taikaa!
Ystävällisin terveisin,
Elsi
