Puola vedenjakajalla

Julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 27.10.

Puola ja Euroopan unioni ovat vääntäneet kättä oikeusvaltioperiaatteesta – vapaan median, ihmisoikeuksien ja riippumattoman oikeuslaitoksen turvaamisen periaatteista. Väännössä porkkanana ja keppinä toimivat yhteisen elvytyspaketin varat, joissa Puola on isojen nettosaajien joukossa. Samaan aikaan uudet ilmastolakipaketit ovat EU-päätöksenteon keskiössä, missä juuri Puolaa pitäisi kannustaa ja vaatia ottamaan edistysaskelia.

Puolan hallituksen tiukassa ohjauksessa oleva perustuslakituomioistuin linjasi, että osa EU:n perussopimuksen artikloista on Puolan perustuslain vastaisia. Näin se samalla kyseenalaisti EU-lakien ensisijaisuuden ristiriitatilanteissa, minkä periaatteen kaikki jäsenmaat ovat unioniin liittyessään hyväksyneet.

Komissiolta vaaditaan nyt lujaa otetta. Kiistan lopputulos määrittelee unionin tulevaisuutta ja ratkaisee sen, miten yhteisiin pelisääntöihin sitoudutaan. Komissiolla on käytössä useita keinoja vastata Puolan uhitteluun. Oikeusvaltiomekanismilla EU:n rahahanat suljetaan oikeusperiaatteita rikkovalta jäsenmaalta.  Seuraava vaihtoehto on rikosmenettely eli asian vieminen EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.  Kovin keino on Puolan äänioikeuden vieminen neuvostossa, mikä sulkisi maan yhteisten päätösten ulkopuolelle. Nähtäväksi jää, onko Puola valmis uhraamaan omat elpymisvaransa erivapauksia itselleen ottamalla.

Ilmastoasiat ovat unionin elpymisvarojen keskiössä. Puola on hyvin riippuvainen kivihiilestä ja maan osuus unionin hiilenkulutuksesta oli 30 prosenttia vuonna 2019. Suomen elpymissuunnitelman varat kohdentuvat pääosin vihreään siirtymään, fossiilisista luopumiseen sekä digitalisaatioon. Fossiiliriippuvaisen Puolan tulisi seurata samaa polkua. Todennäköistä on, ettei komissio myönnä elpymispaketin varoja Puolalle, ennen kuin kiista oikeusvaltiorikkomuksista on ratkaistu.

Sanaharkka EU:n ja Puolan välillä on rajua. Puolan pääministeri syytti EU:n tekevän vaatimuksia Varsovalle ”ase ohimolla” ja sanoi puolalaisten puolustavan oikeuttaan heille luvattuihin varoihin kaikin mahdollisin keinoin, viitaten jopa kolmanteen maailmansotaan. Kielikuvat ovat huolestuttavia ja etäännyttävät Puolaa unionista ja kehityspolulta, jota maan soisi ottavan. Polexit eli Puolan EU-ero on alkanut välähdellä poliitikkojen puheissa tänä vuonna, mikä ei ennusta hyvää EU:n ja Puolan tulevaisuudelle.

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]