Iisalmen Sanomat : Suomalaisen maidon kivinen tie

Tällä viikolla päätimme Euroopan parlamentissa, etteivät Suomen metsät muutu hiilinieluista päästölähteiksi (LULUCF). Lopputulos on hyvä Suomen kannalta.

Alkuperäinen esitys oli laskentaperiaatteiden vuoksi epäreilu Suomelle, sillä niiden mukaan maailman parhaiten hoidettujen suomalaismetsien käyttöä oltaisiin rajoitettu, vaikka olemme Euroopan metsäisin maa ja hoidamme metsätalouttamme kestävällä tavalla.

Nyt hyväksytyssä mallissa on huomioitu Suomen vahva metsä- ja biotalous, eli ratkaisu kunnioittaa jäsenvaltioiden omaa metsäpolitiikkaa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (cap) uudistamisessa on onnistuttava samalla tavalla kuin metsälinjauksessakin. Laadukkaan ja puhtaan paikallisen ruuan tuottamisen edellytykset on turvattava jatkossakin kaikilla EU:n alueilla. Tuottajille on turvattava riittävä toimeentulo, kuten EU:n perussopimuksiin on kirjattu. Juuri maatalous- ja aluepolitiikka kohtaa leikkauspaineita mm. Britannian EU-eron vuoksi.

Tukiheikennysten lisäksi ilmastonmuutos, muuttuneet sääolosuhteet ja tiukentuvat terveys-, laatu- ja ympäristövaatimukset asettavat haasteita ruokamme tuottajille. Tämä yhdistettynä maatalousmarkkinoiden vapauttamiseen sekä kaupan keskittymiseen on aiheuttanut sen, että tuottajien asema ruokaketjussa on heikentynyt ja moni viljelijä taistelee elannostaan joka päivä.

Valio ilmoitti tällä viikolla maidon tuottajahinnan 2,5 s/l laskusta, jonka seurauksena maatalouden tulot voivat leikkaantua yli 8 miljoonaa euroa Pohjois-Savossa. Vaikean syksyn jälkeen tämä kurittaa jo ennestään kannattavuuskriisissä olevia tiloja.

Tuottajahinnan laskun taustalla on EU:n maitomarkkinoiden vapautuminen ja ylikuumentuminen. Tällä hetkellä EU:n omavaraisuustaso maidossa on 108 %. Lisäksi EU:n alueella on vuosilta 2015-2016 varastossa 370 000 tonnia rasvatonta maitojauhetta. Tälle vuodelle on päätetty, että maitojauhetta ei enää osteta varastoon vaan edelliset varastot koetetaan tyhjentää.

EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa on haettava uusia ratkaisuja. Maitomarkkinat tarvitsevat tehokkaammat riskinhallintamekanismit. Toisin sanoen tuottajien on saatava nykyistä paremmin korvausta joutuessaan taloudelliseen ahdinkoon yllättävän markkinaheilahtelun vuoksi. Lisäksi on löydettävä uusia keinoja tuotannon rajoittamiseen alhaisten tuotantokustannusten maissa, kun maitomarkkinat ylikuumentuvat.

Tuottajan aseman parantaminen ruokaketjussa on osa ratkaisua. Olen tyytyväinen, että nyt sekä kotimaisella että EU-tasolla on valmisteilla lainsäädäntöä, joilla pyritään kitkemään epäreiluja kauppatapoja ruokaketjussa. Tulen olemaan EU:n lainsäädännön valmistelussa aktiivisesti mukana EU-parlamentin maatalousvaliokunnassa.

Aktiivista vaikuttamistyötä tehdään monella tavalla. Yksi etappi on toukokuun alussa, kun Euroopan parlamentin maatalouspäättäjiä on tulossa vieraakseni Suomeen. He pääsevät näkemään omin silmin Pohjois-Savossa ja Kainuussa sen, miltä Euroopan metsäisin maa näyttää ja missä vaiheessa toukotyöt ovat. Keskusteluissa tulee varmasti olemaan myös maitomarkkinoiden tilanne Suomessa.

Kirjoitus julkaistu Iisalmen Sanomissa 21.4.2018

Elsi Katainen
MEP, Euroopan parlamentin jäsen
+32 (0) 2 28 45361
[email protected]