Julkaistu Suomenmaassa
Alkuviikkosta on uutisissa kohistu palkka-avoimuustyöryhmän loppuraportista. Aihe on osa laajempaa keskustelua tasa-arvosta, johon sisältyy kysymykset naisten ja miesten välisistä palkkaeroista, perhevapaista ja työpaikkakulttuureista sekä naisten oikeuksista. Sukupuolten tasa-arvo on myös yksi Euroopan unionin keskeisistä tavoitteista.
Äänestämme ensi viikolla parlamentin täysistunnossa sukupuolten tasa-arvoraportista vuosille 2018-2020, jossa nostetaan esiin tasa-arvoon liittyviä puutteita. Erityisesti ongelmia on työmarkkinoille osallistumisessa, korkean tason johto- ja poliittisissa päätöksentekotehtävissä, samapalkkaisuudessa sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan kitkemisessä. Näissä asioissa on todellinen uudistamisen tarve monissa EU:n jäsenmaissa minkä takia on tärkeää, että Euroopan parlamentti käsittelee asiaa.
Huolestuttavaa on, että kehitys kohti tasa-arvoisempia yhteiskuntia on hyvin polarisoitunutta jäsenmaiden välillä. Samalla kuin useimmissa valtioissa edistetään tasa-arvoon liittyviä ongelmakohtia ovat Puola, Unkari ja Slovakia matkalla entistä tiukempiin lainsäädäntöihin ja kaventavat esim. aborttioikeuksia entisestään.
Sukupuolten tasa-arvon raportin lisäksi parlamentissa neuvotellaan kokonaisuudesta, joka edistää palkkatasa-arvoa ja toteutuessaan vähentäisi selittämättömiä palkkaeroja. Esitys tähtää sääntelyyn, jolla palkkatiedot olisivat avoimia kaikkialle Euroopassa. Samaan aiheeseen osuu Suomessa julkaistu palkkatasa-avoimuustyöryhmän raportti. Aihe on tärkeä, sillä palkka-avoimuudella voidaan puuttua perusteettomiin palkkaeroihin ja –syrjintään sekä mahdollistaa uralla edistyminen tasa-arvoisesti.
Palkkaerot sukupuolten välillä heijastuvat eri elämänkaarella esimerkiksi eläkkeiden kautta. Muutoksia on tapahduttava ja tähän meillä on nyt mahdollisuus. Meillä keskustalaisilla on pitkä historia tasa-arvon edistäjänä, viimeisimpänä perhevapaauudistuksen ja kotihoidontuen säilyttämisen osalta. Tällä tiellä on hyvä jatkaa myös palkkatasa-arvon kohdalla.
