Euroopan unionin neuvoston on aika vaihtaa jälleen puheenjohtajamaata. Slovenian jälkeen seuraavan puolivuotiskauden tahtipuikkoa heiluttaa Ranska. Puheenjohtajamaa pystyy vaikuttamaan keskeisesti EU:n puheenaiheisiin ja agendaan. Tämä vallankäyttö korostuu, kun kyseessä on yksi suurimmista jäsenmaista.
Koronan kurittamassa Euroopassa presidentti Emmanuel Macron on nostanut Ranskan puheenjohtajuuskauden teemoiksi taloudellisen elpymisen, eurooppalaisen suvereniteetin, strategisen itsenäisyyden sekä yhteenkuuluvuuden ja yhteiset arvot. Konkreettisesti nämä tarkoittavat tavoitteita kehittää eurooppalaista puolustusta turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä syventämällä.
Ranskan puheenjohtajuuskausi sekä maan ensi kevään presidentinvaalit näkyvät väistämättä myös meidän europarlamenttiryhmässämme, Renew Europessa. Ranska ja Macron pyrkii entisestään täyttämään Angela Merkelin jättämän valtatyhjiön Unionissa. Keskustaoikeistolaisen politiikan nousu on keskustalaisittain positiivista, mutta pureskelematta sitä ei parane niellä. Meillä on paljon yhteistä Ranskan tavoitteiden kanssa, mm. eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämisessä, mutta talouskysymyksissä meidän on pidettävä puolemme; emme hyväksy syvenevää talousunioni. Myös ranskalainen protektionistinen kauppapolitiikka on vientiin ja kansainväliseen kauppaan nojaavalle Suomelle mahdoton.
On harvinaista, että neuvoston puheenjohtajamaa käy vaaleja omalla kaudellaan valtion päämiehen paikasta. Macronin paineet onnistua EU-johtajana ovat erityisen korkeat. Maan puheenjohtajuudesta otetaan kaikki hyöty irti, sillä puheenjohtajuuden teemat ja painotukset tulevat olemaan linjassa Macronin oman EU-myönteisyyttä korostavan vaalikampanjan kanssa.
Unionin ykköspoliitikon titteli tulee hakemaan paikkaansa. Macron toivoo perivänsä Merkelin manttelin voittamalla presidenttikilvan Ranskan puheenjohtajuuskauden saavutuksilla. Mikäli tulosta ei synny, voi Eurooppa olla vailla selkeää johtohahmoa pitkäänkin.
