Mukavaa perjantaita!
Tällä viikolla oli jälleen täysistuntoviikon vuoro. Strasbourgissa oli vastassa keväinen sää, lämpötilaeroa kotikontuihin nähden oli parhaimmillaan 30 astetta. Voit katsoa täysistuntoviikon videotervehdykseni täältä.
Rakennusten energiatehokkuuteen saatava kohtuutta. Parlamentti äänesti kannastaan jo ennakkoon paljon huolta ja kritiikkiä herättäneeseen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin. Valitettavasti esitys meni täysistuntoäänestyksessä läpi äänin 343 puolesta, 216 vastaan. Äänestin itse esitystä vastaan, sillä nyt läpi mennyt parlamentin kanta on tuollaisenaan sietämätön ja epäoikeudenmukainen. Suomen näkemys jo komission ehdotukseen oli kriittinen, ja nyt äänestetty parlamentin linjaus tiukentaisi entisestään komission alkuperäisiä vaatimuksia rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta ja toteutuessaan voisi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia kotitalouksille. Ne voisivat lopulta johtaa jopa pakollisiin remontteihin, mikä on kohtuutonta. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteita, mutta sen täytyy tapahtua järkevällä tavalla ja jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat on otettava huomioon. Näin on mahdollista saavuttaa kustannustehokkaita ratkaisuja. Parlamentin kanta ei onneksi ole lopullinen tulos, vaan direktiivin käsittely siirtyy seuraavaksi parlamentin, komission ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin. Niissä sitä saadaan toivottavasti järkeistettyä.
Voit lukea minun ja kollegani Mauri Pekkarisen tiedotteen rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä täältä. Annoin aiheesta tuoreeltaan myös haastattelun Maaseudun Tulevaisuudelle, jonka voi lukea täältä. Suomenmaahan kirjoittamani kolumnin aiheesta voi lukea täältä.
LULUCF-asetus maaliin. Sinetöimme tällä viikolla myös maankäyttöä ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen, jota olin itsekin neuvottelemassa, hyväksymällä asetuksen neuvottelutuloksen. Alun hankaluuksista huolimatta asetukseen saatiin lopulta aikaiseksi siedettävä lopputulos. Olen tyytyväinen, että asetuksen hiilinielutavoite on ilmastolain mukainen 310 Mt, eikä sitä lähdetty holtittomasti nostamaan. Uusi hiilinielujen laskentamalli perustuu nielujen viimeaikaiseen kehittymiseen, mitä pidän hyvänä. Jokaisen jäsenmaan on jatkossakin itse vastattava päästöistään ja nieluistaan, sillä näin voidaan tehokkaasti torjua ilmastonmuutosta. Komission esittämä hiilinielutavoitteen jyvittäminen jäsenmaille on järkevä ja tarkoittaa, ettei muiden maiden päästöjä voida hukuttaa Suomen metsiin. Voit katsoa täysistunnossa pitämäni puheen täältä.
Brexit-taival tulossa päätökseensä. Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamisen äänestyksestä on kulunut jo seitsemän vuotta, ja erosopimuksen täytäntöönpanokin on ollut vireillä jo yli kolme vuotta. Maaliskuun alussa Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Rishi Sunak pääsivät sopimukseen Pohjois-Irlantia koskevista yksityiskohdista. Parlamentti hyväksyi päivitetyn mietinnön aiheesta, ja EU:n puolesta Brexit alkaakin vihdoin olla viimeisiä sinettejä vaille valmis. Pohjois-Irlannin demokraattinen unionistipuolue DUP voi kuitenkin aiheuttaa vielä kapuloita rattaisiin. Brexitin täytäntöönpanoa odotellessa brittien mielipide EU-eron puolesta on kuitenkin alkanut horjua. Maa on kärsinyt vakavasta työvoimapulasta mm. kuljettajien osalta, eikä polttoainetta ei ole aina ollut saatavilla. Kun kaupat eivät suostuneet uusiin sopimusehtoihin tuottajien kanssa, hyllyistä loppuivat niin tomaatit kuin kananmunatkin. Kansalaisten mielipidettä uuden eroäänestyksen suhteen mitattaessa enemmistön mielipide kääntyi viime vuoden puolella jopa sen kannalle, että EU:sta ei pitäisi erota. Nähtäväksi jääkin, aloitetaanko jossain kohtaa tulevaisuudessa uudet liittymisneuvottelut Britannian ja EU:n välille.
Suomen Nato-polulla askelia eteenpäin. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti perjantaina lopultakin maansa parlamentin aloittavan Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessin käsittelyn. Lehdistötilaisuudessa Erdoğan kertoi toivovansa, että Suomen jäsenyys hyväksyttäisiin vielä ennen maassa toukokuussa pidettäviä vaaleja. Myös Unkari vahvisti äänestävänsä Suomen jäsenyyden ratifioinnista maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen viimeiset leimat haetaan Naton puolella ja sopimukset viimeistellään, jonka jälkeen lähes vuoden kestänyt Nato-taipaleemme saa sinetin. Turkissa vierailulla ollut presidentti Sauli Niinistö korosti haluavansa nähdä paitsi Suomen, myös Ruotsin Naton jäsenenä heinäkuun Vilnan huippukokouksessa. Toivotaan, ettei Ruotsin ratifiointi osaksi puolustusliittoa pitkity poliittisten veivausten vuoksi ja naapurimaamme pääsisi pian perässämme mukaan.
Menossa maakunnissa. Strasbourg vaihtui loppuviikoksi Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maisemiin. Perjantaina vierailin Pellon markkinoilla, Ylitornion vaalitapahtumassa sekä Kemissä metsäseminaarissa. Lauantaina olen tavattavissa vielä Oulussa sekä vaalikylässä Rotuaarilla että metsäaiheisessa keskustelussa De Gamlas Hem -hotellilla. Oulusta matka jatkuu vielä Rantsilaan ja Pyhäjärvelle. Mukana tilaisuuksissa on tietenkin myös Keskustan eduskuntavaaliehdokkaita!
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Elsi
