Aurinkoista puoluekokousperjantaita!
Espanjan EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetit. Tällä viikolla kokoonnuimme valiokuntiin kuulemaan Espanjan ministereitä maan heinäkuussa alkaneen puolivuotisen EU-puheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Pidän tärkeänä, että parlamentin vaalikauden lopun lähestymisestä huolimatta lainsäädäntötyö etenee normaalisti, jotta käsittelyssä olevat asiat saadaan valmiiksi. Maatalousvaliokunnan puolella kysyin Espanjan maatalousministeri Luis Planas Puchadesilta ennallistamisasetuksen trilogineuvottelujen etenemisestä, ja miten hän näkee mahdollisen kompromissin parlamentin ja neuvoston kantojen välillä. Parlamentti lähetti selkeän viestin, että muutoksia lainsäädäntöön on tehtävä, jotta varmistamme kannattavan maa- ja metsätalouden turvaamisen lopullisessa lainsäädännössä. Lisäksi tiedustelin, millaisella aikataululla puheenjohtajamaa aikoo edetä maaperän monitoroinnin direktiivissä. On tärkeää, että maaperän kuntoa seurataan ja parannetaan tarvittavin toimin, mutta indikaattoreissakin tulee nähdä jäsenmaiden erilaiset mahdollisuudet ja haasteet. Valitettavasti kysymykseeni ei vastattu lainkaan. Parlamentin neuvottelijoiden näkökulmasta ennallistamisen neuvottelut pyritään samaan loppuun marraskuussa, jolloin joulukuussa neuvottelutulos tulisi äänestykseen täysistunnossa. Maaperän monitorointi -lainsäädännön neuvottelut alkavat lähiaikoina parlamentissa ja parlamentin kannan on tarkoitus valmistua ennen vaaleja.
Liikennevaliokunnan puolella paikalla olivat Espanjan liikenneministeri Raquel Sánchez Jiménez ja teollisuusministeri Héctor Gómez. Kysyin heidän prioriteeteistaan erityisesti mitta- ja massadirektiivissä, jossa toimin neuvottelijana. Korostin puheessani jättirekkojen aseman huomioonottamisen tärkeyttä. Lisäksi nostin esille huolen nuorten liikkumisesta harvaan asutuilla alueilla. Suomessa monelle nuorelle ajokortin saaminen poikkeusluvalla jo 17-vuotiaana tarjoaa mahdollisuuden mm. harrastuksissa kulkemiseen. Ajokorttidirektiiviehdotuksessa vaaditaan kuitenkin apukuljettaja alle 18-vuotiaille kuskeille, mikä heikentäisi huomattavasti nuorten liikkumista juurikin harvaan asutuilla aluilla. Kysyin ministereiltä heidän näkemyksistään apukuljettajamalliin ja toin esille, että se voisi olla jäsenmaille vapaaehtoinen.
Liikennevaliokunnan kanta rekkojen päästöstandardeihin. Äänestimme tiistaina myös liikennevaliokunnan lausunnosta rekkojen päästöstandardeihin. Neuvottelut tästä tärkeästä aloitteesta ovat olleet haastavat, joten äänestyksestä uumoiltiin tiukkaa. Ilokseni lopputulokseen saatiin mukaan sekä hiilikorjauskerroin, joka tukee biometaanin käyttöä, että jättirekoille helpottavia kirjauksia. Tällä hetkellä komission ehdotuksessa jättirekkojen päästölaskelmat ovat hurjasti yläkanttiin verrattuna todellisiin päästöihin. Nyt liikennevaliokunnan kanta poistaa suurimmat jättirekat kokonaan soveltamisalasta ja korjaa laskukaavalla muiden jättirekkojen päästölaskelman vinoumaa. Pitkällä aikavälillä olisi tärkeää, että komissio korjaisi laskukaavansa kuvaamaan jättirekkojen todellisia päästöjä.
Keskustelu silakoista jatkuu. Osallistuin tällä viikolla omien valiokuntieni lisäksi myös kalatalousvaliokunnan kokoukseen, jossa komission edustajat esittelivät Itämeren kalastuskiintiön ehdotuksen. Komission esittämä silakan kalastuskielto on pysynyt tiukasti Suomen keskusteluissa erityisesti kiellon taloudellisten ja sosiaalisten vaikutuksien takia. Kysyin komissiolta, mikä on syynä totaalikiellon asettamiselle tutkijoiden suosittamien raja-arvojen sijaan. Lisäksi penäsin ehdotuksen kokonaiskestävyyttä, sillä sen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset on jätetty täysin huomiotta. Komission esityksen osalta suurin kysymys oli hapettomien alueiden lisääntyminen Itämerellä ja sen johdosta kalakantojen muuttuminen. Komissio vastasi kysymykseeni, että tutkijoiden huoli tulevan vuoden saaliista vaikutti huomattavasti tämän vuoden ehdotukseen. Kokonaiskestävyyteen komissio ei ottanut kantaa. Pitkän aikavälin ratkaisuna komissio näkee simpukoiden kasvattamisen, millä happipitoisuuksia Itämeressä voitaisiin nostaa. Valitettavasti markkinoita, kasvattajia ja ammattitaitoa ei polkaista käyntiin yhdessä yössä. Lopullinen päätös kalastuskiintiöissä tehdään ministerineuvostossa lokakuun lopussa. Parlamentti ei ole mukana päätöksenteossa.
Hiilensidonnan parhaat käytännöt. Torstaina järjestin yhdessä Integrated Carbon Observation System (ICOS) -järjestön ja Baltic Sea Action Group -ryhmän kanssa keskustelutilaisuuden ratkaisuista hiilinielujen lisäämiseksi ja hiilen sitomisen edistämiseksi. Vierailevina puhujina tilaisuudessa olivat ICOS:in pääjohtaja Werner Kutsch ja Baltic Sea Action Groupin projektipäällikkö Kaj Granholm. Kuulimme myös kaksi asiantuntijaesitystä. EJP SOIL -maaperätutkimusohjelman tutkimuspäällikkö Claire Chenu esitteli terveen maaperän ja toimivien MRV-järjestelmien tärkeyttä, ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski kertoi kenttä- ja satelliittidatan yhdistämisen hyödyllisyydestä. EU:ssa on paljon kansalliset rajat ylittävää tutkimustietoa, joka voi tukea lainsäädäntötyötä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Yhteistyöllä tämä potentiaali voidaan parhaiten hyödyntää ja saavuttaa paras mahdollinen lopputulos niin ilmaston kuin maanviljelijöiden sekä metsänomistajien näkökulmasta, kun myös heitä kuunnellaan ja osallistetaan tähän prosessiin.
Itämeren geopolitiikka. Kaikkialle ei aina ehdi paikan päälle, ja siksi lähetin terveiseni CPMR Baltic Sea Commission -yhdistyksen yleiskokoukseen videoitse. Tilaisuus kokosi yhteen noin 70 eri alueellista edustajaa Itämeren alueelta Ruotsiin ja Suomeen keskustelemaan viimeisimmistä Itämeren alueen poliittisista kehityssuuntauksista sekä yhteistyön syventämisen mahdollisuuksista. Tervehdyksessäni korostin erityisesti Itämeren alueen energiaturvallisuuden ja -varmuuden edistämisen tärkeyttä vallitsevassa epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa sekä puhtaaseen energiaan siirtymistä. Haastavassa geopoliittisessa tilanteessa, jota myös ilmastonmuutos varjostaa, rajat ylittävä yhteistyö on erityisen tärkeää Itämeren alueella. Voit katsoa videotervehdykseni täältä.
Vieraita Brysselissä ja tapaamisia uusien ja vanhojen tuttujen kanssa. Tällä viikolla sain Brysseliin syksyn ensimmäisen vierasryhmän ja aivan erityisen sellaisen, nimittäin omaa lähiperhettä ja Kuopion keskustan valtuustoryhmämme. Oli ilo esitellä heille parlamenttia sisältä käsin ja tutustuttaa heitä kaupunkiin. Muitakin tuttuja näkyi, nimittäin uusia (ja vanhojakin) kansanedustajia oli tutustumassa EU-instituutioihin ja tapaamassa europarlamentaarikkoja. Tällä viikolla keskustalaisista olivat mukana Pekka Aittakumpu, Jouni Ovaska ja Markku Siponen. Tapasin myös Pelastakaa Lapset ry:n ja Suojellaan Lapsia ry:n edustajia, jotka tekevät tärkeää työtä mm. lapsiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi.
Viikonlopuksi suuntaan Keskustan puoluekokoukseen. Edessä on jännittävä viikonloppu, kun nimeämme virallisesti Olli Rehnin puolueen presidenttiehdokkaaksi ja valitsemme uuden puoluesihteerin ja puolueen varapuheenjohtajan. Nähdään siis Turussa!
Elsi
