Julkaistu Iisalmen Sanomissa 13.12.2023.
Valtiovarainministeri Riikka Purra väläytti alkuviikosta pohtivansa ruoan arvonlisäveron korottamista osana valtiontalouden tasapainotusta. Tammikuussa alkavissa hallituksen tasapainotusväännöissä tämä ehdotus on tyrmättävä.
Suomalaisille kuluttajille ruokakaupassa käynti on jo nyt eurooppalaisittain kallista, sillä keskimääräinen arvonlisävero ruoalle EU:n alueella on 7 prosenttia kun se Suomessa on kaksinkertainen. Vaikka Purra perustelee vaihtoehtoa inflaation rauhoittumisella ja korkojen suunnan kääntymisellä, olisi ratkaisu kuluttajan lisäksi erityisen huono myös alkutuotannolle, joka on jo valmiiksi ahtaalla.
Kaupan ala tyrmäsi ajatuksen välittömästi, sillä ruoan kallistuminen on jo nyt ohjannut kulutuskäyttäytymistä kohti halvempia tuotteita ja esimerkiksi vihannesten ja hedelmien ostomäärät ovat vähentyneet. Pahimmillaan kulutus siirtyisi kotimaisesta tuotannosta tuontiruokaan, mikä uhkaa huoltovarmuuttamme. Menekin vähenemisen myötä korkeampi alv-kanta kurittaisi väistämättä elintarvikeketjun alkupäätä.
On olemassa myös kannustavia tapoja kartuttaa valtion kassaa. Ruokaan liittyvät valtion toimet pitäisikin keskittää mieluummin positiiviseen kasvuun, kuten ruoan vienninedistämiseen ja siitä saataviin verotuloihin. Vienti olisi suomalaisille tuottajille todella kaivattu lisätulonlähde. Se vahvistaisi kotimaan markkinoita ja koko elintarvikeketjua, ja nostaisi päivänvaloon omintakeista ja kiinnostavaa ruokabrändiämme. Vientiä ei kuitenkaan voida odottaa ilman kannattavaa alkutuotantoa; maailman mitassa laadukasta tuotetta ja raaka-ainetta me kyllä osaamme tuottaa, mutta volyymit eivät tahdo riittää. Toistaiseksi olemmekin ruokaviennin alisuoriutuja.
Käännämme katseet nyt hallitusedustajiin, jotta tällaiset avaukset valtion kirstunvartijalta jäävät kertaluonteiseksi virhearvioksi. Ruokamenot syövät suhteellisesti eniten pienituloisten taloutta, ja siksi arvolisäveron korotus syventäisi entisestään kuilua vähävaraisten ja hyvätuloisten välillä.
