Eri puolilla Eurooppaa kansalaiset jakavat aidon huolen turvallisuudestaan. Osaltaan tähän on vaikuttanut eurooppalaisissa kaupungeissa tapahtuneet terrori-iskut. Mielenosoitukset ovat muuttuneet mellakoiksi esimerkiksi Ranskassa keltaliivisten protestoijien toimesta.
Tyytymättömyyden ja levottomuuksien uhka näyttää kasvavan. Siksi suurimman osan eli järkevästi suhtautuvien ja toimivien ihmisten ja kansojen on nyt näytettävä oikeaa toimintamallia ja etsittävä rauhan ratkaisuja, päättäväisesti.
On selvää, että keväällä keskustellaan turvallisuudesta ja maahanmuutosta niin eduskunta- kuin eurovaaleissakin. Pidän tärkeänä, että eurooppalainen yhteistyö ja sen tiivistäminen nousevat tässä keskustelussa vahvasti esille. Meidän keskustalaisten on huolehdittava siitä, ettemme lähde pelottelun tielle, vaan tuomme rohkeasti esiin ratkaisuja esimerkiksi Euroopan unionin ulkorajojen valvonnan parantamiseksi.
Euroopan komissio on jo tehnyt ehdotuksen Euroopan rajavalvonnan tehostamiseksi. Seuraavaan EU:n budjettiin ollaan ohjaamassa noin 35 miljardia euroa muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden hallitsemiseksi. Se on kolme kertaa enemmän kuin aiemmin.
Seuraavaksi onkin jäsenmaiden vuoro. On tärkeää, että jäsenmaat löytävät yhteisen ratkaisun muuttoliikekysymykseen. Vuoden 2015 pakolaiskriisi osoitti, kuinka eripura ja jäsenmaiden omat intressit halvaannuttavat yhteistyön. Työtä on tehtäväksi laittomien rajanylitysten vähentämiseksi, maahanmuuton juurisyiden hoitamiseksi sekä kotouttamisen tehostamiseksi.
Pidän myös tärkeänä, että EU:n puolustusyhteistyössä päästään eteenpäin. Helsinkiin perustettu Euroopan osaamiskeskus hybridiuhkien torjumiseksi on edistysaskel. Kun geopoliittinen epävakaus lisääntyy ja uudet uhat, kuten kyberhyökkäykset ja informaatiovaikuttaminen lisääntyvät ja ylittävät maiden rajoja, EU:n on tehtävä enemmän kansalaisten puolustamiseksi ja suojelemiseksi.
Täällä Bryssel – kolumni julkaistu Suomenmaassa 11.1.2019
