Keskustan puoluevaltuusto, Helsinki
Arvoisa puheenjohtaja, hyvä puoluevaltuusto, keskustalaiset aatesisaret- ja veljet!
Tuon tervehdyksen Euroopan parlamentista ja Keskustan meppiryhmän delegaatiolta.
Kevät on ollut poikkeuksellinen meillä ja maailmalla, ja tilanne on ajanut myöskin Euroopan Unionin kriisiin ja murrokseen niin, että voidaan selkeästi nähdä kuinka elämme saranavaiheessa. Rajoituksia ollaan purkamassa ja ollaan todella siirtymässä terveyskatastrofista talouden kaaokseen; massiivisiin talouden elvytystoimiin on ryhdytty. Keskusteluissa on ymmärrettävästi riskit ja vastuut, mutta kokonaiskuvan takia on myös kysyttävä, onko elvyttämisellä vaihtoehtoa, mitä tapahtuu, jos Eurooppa ei elvyttäisi.
Taas kerran, Euroopan unioni on joutunut vakavan testin eteen – selviytyykö pitkä yhteinen eurooppalainen projekti tästä murroksesta, etääntyvätkö jäsenvaltiot toisistaan vai kehittyykö se kenties eteenpäin seuraavan sukupolven näköiseksi. Yhtäkaikki, olemme uuden edessä.
Tämä vuosi olisi ollut poikkeuksellinen jo ilman koronaakin. Tammikuun lopussa hyvästelimme brittikollegamme, kun ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen maa erosi unionista. Pitkästä liittolaisesta on nyt tulossa Euroopalle myös kilpailija. Tilanne brittien ja EUn kauppasopimuksen synnystä näyttää hyvin epävarmalta vuoden loppuun mennessä, neuvottelukierroksia on takana jo neljä, mutta juuri mistään ei olla päästy sopuun. Uhka kovan Brexitin toteutumiseen on siis yhä olemassa, ja siihen valmistautumista on syytä jatkaa myös Suomessa.
Jäähyväisten myötä myös meidän ryhmämme, Renew Europen, koko pieneni 17 mepin verran, samalla kuitenkin saimme uusia kollegoita 7. Olemme siis edelleen 98 mepin voimin kolmanneksi suurin ryhmä ja Eurooppapolitiikan merkittävä vallan vaikuttaja ja ryhmien välisisissä neuvotteluissa yhä avainasemassa!
Koronan myötä Euroopan unioni joutuu uusien haasteiden äärelle. Pandemian vuoksi jäsenmaiden talous on kärsinyt ja olemme vääntäneet jäsenmaiden välisistä näkemyksistä mm. Eurobondeista, yhteisvastuullisista ja tuista jäsenvaltioille. Suomen kanta on selvä ja mielestäni ainoa oikea; elpymispaketin tuki jäsenmaille on oltava komission esitystä pienempi ja lainapainotteisempi. Ehdollisuus rahansaannissa on oltava velvoittavaa niin, että euroakaan tuosta 750 miljardin jättipotista ei kohdenneta jäsenmaiden juokseviin menoihin vaan kestäviin, työllistäviin investointeihin. Olennaista elpymispaketissa ja myös tulevan monivuotisen rahoituskehyksen linjauksissa on edelleen vihreän kasvun ja digitalisaation tavoitteet.
Kiistat elpymispaketista ovat tuoneet myös jäsenvaltioiden välisiä eroja vahvasti ilmi, pohjoisen ja etelän vastakkainasettelu on tullut selväksi kaikille. Meille ja monille muille maille jäsenmaiden oma vastuu taloutensa hoidosta ei ole kaikkien periaatteena, ja niinpä ollaan tämän tästä oltu syyllistävän solidaarisuuden keskustelun äärellä. Eniten koronasta kärsineitä on toki autettava ja on Suomenkin etu löytää lopulta yhteinen kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu. Euroopan unionin talous on saatava jälleen nousuun. On muistettava, ettei Suomi voi vientivetoisena maana nousta koronan aiheuttamasta talouskriisistä yksin.
Samaan aikaan neuvottelut pitkäaikaisesta budjettikehyksestä ja mm maatalouspolitiikan uudistamisesta ovat kesken, eikä korona noita vääntöjä jouduttanut. Itse saan cap-uudistuksen siirtymävaiheen pääneuvottelijana usein tuta siitä, kuinka suuret unionin sisäiset prosessit liian hitaasti edeten haastaa myös suomalaista ruuantuotantoa ja metsätaloutta.
Hyvät keskustalaiset,
Kriisi on opettanut meille paljon; yhteisymmärrystä vaatii mm toimivat sisämarkkinat ja huoltovarmuus. Koronakriisi osoitti, kuinka tärkeää on ylläpitää vakainakin aikoina juuri ihmisten perustarpeita täyttäviä huoltovarmuuden sektoreita, kuten ruuan- ja energiantuotantoa. Meillä Suomessa tilanne on ollut lähtötasoltaan Euroopan parhaimpia ja monessa paikassa ympäri mannerta mietitäänkin nyt ruuantuotannon määrien kasvattamista. On tärkeää, että Euroopan sisällä ruoantuotanto pysyy vakaana ja tuottajalla säilyy luottamus ruuantuotannon kannattavuudesta. Ainakin meidän keskustalaisten tulee uskaltaa puhua huoltovarmuuden tärkeydestä näinä epävarmoina aikoina ja varmistaa, ettei sitä myöskään unohdeta vakaampina aikoina.
Kevät ja kriisi Euroopassa toi mukanaan myös länsimaisen oikeuskäsityksen ja demokratian murentumisen. Meidän unionimme jäsenvaltioissa se näkyy räikeimmin Unkarissa. Kriisin varjolla valtaapitävälle Viktar Orbanille ja hänen johtamalleen Fidez-puolueelle annettiin käytännössä rajaton valta ilman määräaikaa. Ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita on ryhdytty rajoittamaan ja kaventamaan. Se on koko unionin arvopohjaa murentava ilmiö, jonka nujertamiseen koko Euroopan on panostettava.
Hyvät kokousedustajat,
On siis tärkeää, että teemme jokainen oman osamme puolustaaksemme näitä meille tärkeitä arvoja ja omalla toiminnallamme toteutamme tuota arvokasta lähidemokratiaa myös tulevissa kuntavaaleissa. Kuntien vaikea tilanne vaatii sitoutuneita päättäjiä, kuntalaiset tarvitsevat jokaisen keskustalaisen vastuunkantajan ja kehittäjän panosta niin, että kunnissa ja kaupungeissa voidaan hyvin.
Mukavaa kokouspäivä kaikille!
