Mukavaa perjantaita!
Huh hellettä, Brysselissä tarkenee nyt! Suomessa kelit viilenivät ja Keski-Eurooppaa helle koettelee.
Parlamentin valiokunnat kokoontuivat Brysselissä. Maatalousvaliokunnassa käsittelimme muun muassa uusia kasvinjalostuksen tekniikoita. Euroopan komissiolla on tähän liittyen käynnissä julkinen kuuleminen, jonka pohjalta työskentelyä tulevan lainsäädännön osalta jatketaan. Jalostustekniikoiden pohjana on aina turvallisuus, eikä tästä luovuta. Geenimuuntelulle Euroopassa ei ole sijaa, mutta muiden uusien, turvallisten tekniikoiden hyödyntämiselle on luotava mahdollisuudet. Tarvitsemme uusia lajikkeita viljelyyn, sillä Ilmastonmuutos haastaa muuttuvien sääolosuhteiden ja uusien kasvitautien osalta, ja lisäksi komission ehdottamat voimakkaat vähennystavoitteet lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käytölle haastavat perinteisiä lajikkeita. Keskimääräinen jalostusaika perinteisillä menetelmillä vie 7–10 vuotta, ja uusien tekniikoiden, kuten geenisaksien, avulla voimme nopeuttaa prosessia. Geenisaksi eli CRISPR- menetelmä oli käytössä aiemmin, mutta 2018 EU:n tuomioistuimen päätöksen perusteella menetelmä tulkitaan geenimuuntelulajikkeeksi. On tärkeää, että tuemme eurooppalaisia innovaatioita ja kasvinjalostuksen kehitystä EU:ssa sekä edistämme turvallisten menetelmien käyttöä. Kasvinjalostuksen lisäksi saimme maatalousvaliokunnassa päivityksen myös lintuinfluenssan tilanteesta Euroopassa.
Liikennevaliokunnassa komission edustaja esitteli uusimpia aloitteita Ukrainan tilanteen auttamiseksi. Valiokunta käsitteli Solidaarisuuskäytävät-aloitetta, joka on ollut käsittelyssä jo aiemmin muun muassa maatalousvaliokunnassa. On erittäin tärkeää saada ukrainalainen vilja ulos maasta ja vientiin kansainvälisille markkinoille, jotta globaali ruokakriisi ei eskaloituisi. EU tekee valtavasti töitä kuljetusten pullonkaulojen avaamiseksi satamissa, teillä ja raiteilla varsinkin Moldovassa, Romaniassa ja Puolassa, ja tätä työtä on jatkettava sinnikkäästi. Ukrainassa sadonkorjuu lähestyy niiltä osin, miten viljelyt ovat onnistuneet, ja yli 20 miljoonaa tonnia viljaa odottaa siirtämistä Ukrainassa. Myös suomalainen alus on vienyt ensimmäisen ukrainalaisen viljalastin Puolan satamasta Espanjaan. Tämä osoittaa, että komission perustama yhteisalusta tarpeelle ja tarjonnalle toimii. Ukraina tarvitsee apua myös viljan varastoinnin suhteen ja siihen olisi löydettävä tiloja muualta Euroopasta. Huolta herättää, että tulevana kesälomakautena junaliikennettä Puolan sisällä nostetaan varmasti ja iso kysymys on, riittääkö tarkasti säädellyillä junaraiteilla joustovaraa tavarakuljetuksien mahdollistamiseksi. Ukrainan tilanteen lisäksi käsittelimme liikennevaliokunnassa myös muun muassa älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton direktiiviä ja kuulimme matkailun työryhmän alustuksen Euroopasta turismin kohteena.
Päästökauppa nytkähtelee eteenpäin. Viime viikon täysistunnossa EU:n päästökauppa ja hiilirajamekanismi palautuivat valiokuntien valmisteluun, kun enemmistöä parlamentin kannaksi ei löytynyt. Nyt näyttää siltä, että pahimpia solmuja on pystytty ratkomaan ja varmemmat enemmistöt ovat löytymässä. Viikonloppuna ja alkuviikosta käytyjen tiiviiden neuvottelujen tuloksena parlamentin suurimmat ryhmät EPP, SD ja Renew Europe ovat tehneet kompromissin, joka on päästövähennyksien kunnianhimon ja toisaalta viennin kilpailukyvyn turvaavan päästöoikeuksien ilmaisjaon aikataulun kannalta näistä asioista peistä vääntäneiden ympäristö- ja teollisuusvaliokuntien kantojen puolivälissä. Valiokuntien sopimiin linjauksiin sisältyy Suomelle tärkeä talvimerenkulun erityisaseman huomioiminen, kun päästökauppa laajenee merenkulkuun. Teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana toiminut Mauri Pekkarinen on saanut päästökaupassa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn ja kestävyyden kannalta hyviä tuloksia aikaan näissä neuvotteluissa. Ensi viikolla onkin luvassa mielenkiintoinen äänestys, kun näiden EU:n ilmastopolitiikan keskeisten työkalujen linjauksista äänestetään uudelleen minitäysistunnossa.
Kaupunginvaltuustossa puhetta lähiruuasta. Keskustelimme maanantaina Kuopion kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa minun ja keskustan valtuustoryhmän alulle laittamasta aloitteesta koskien Kuopion kaupungin tilaisuuksien tarjoilujen kotimaisuusastetta. Kuopiossa on tähän mennessä jo panostettu ruokien kotimaisuuteen ja lähituotantoon, joka on ilmastoteon lisäksi myös aluetalouden sekä ruokaturvan vahvistamista. Kaupungeissa ja kunnissa on kuitenkin yhä sinnikkäästi jatkettava työtä ruoan kotimaisuusasteen parantamiseksi ja kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota hankintamenettelyihin esimerkiksi satokausiajattelua vahvistamalla.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Elsi
