Rentouttavaa perjantaita,
Paluu Strasbourgiin. Parlamentti palasi 1,5 vuoden taon jälkeen viralliselle Strasbourgin täysistuntoviikolle. Jo kesä- ja heinäkuussa istunnot johdettiin Strasbourgissa, mutta meppien osallistuminen oli vähäisempää. Käytävillä oli jo kevyttä kuhinaa ja rokotusten edetessä hyvin iso osa kollegoista olivat matkanneet Koillis-Ranskaan. Vaikka Alsacen alueen pääkaupunki Strasbourg on kaunis saksalaistyylisine taloineen ja ranskalaisine kulmaleipomoineen, tästä matkustusrallista kerran kuukaudessa voisimme luopua.
State of the union 2021 – paljon puhetta, jäikö villoja? Viikon merkittävin tapahtuma oli Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin unionin viime vuotta, nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevä vuotuinen puhe. Suuria uusia avauksia tuleville vuosille ei kuultu, mutta kaivattuja aloitteita kyllä: terveysunionia kehitetään entisestään ja luvassa on suuria investointeja uusien pandemioiden ehkäisemiseksi. Yllättävän voimakkaita avauksia kuultiin puolustusyhteistyön syventämisestä reaktiona Afganistanin kriisiin. Digitalisuuteen panostaminen jatkuu täysin panoksin työpaikkojen lisäämiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä huippuosaamisen ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esitys nuorten teemavuodesta 2022 oli myös hieno. Ihmetystä herätti, mihin jäi puheet historiallisista ilmastoaloitteista kuten päästökaupasta tai ruokajärjestelmästä, joka turvasi EU:n huoltovarmuutta korona-Euroopassa. Lue lisää EU:n uusista tavoitteista ja omista ajatuksistani puheestaSuomenmaan kolumnistani tai Facebook -sivultani.
”We stand by afghan people!” Strasbourgin täysviikolla äänestettiin Afganistanin tilannetta käsittelevästä päätöslauselmasta. Talibanin valtaannousu ei voi tarkoittaa ihmisoikeustyön päättymistä ja terrorismin lisääntymistä alueella ja sen ulkopuolella. Apua ja toimia tarvitaan ja meillä on velvollisuus auttaa, etenkin naisia ja tyttöjä, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa. Päätöslauselmassa linjattiin mm. pakolaiskäytänteiden helpottamisesta ja afgaaninaisten ja -tyttöjen mahdollisuuksista jatkaa opintojaan Euroopassa sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnan tukemisesta alueella. Tässä on konkretiaa ja aloitteita, joihin meillä on aidosti mahdollisuus. Afganistanin kriisi on herättänyt EU:n pohtimaan myös yhteistä puolustustaan, ja tämänkin päätöslauselman yhteydessä keskusteltiin puolustusyhteistyön syventämisestä ja jopa puolustusunionista, joka nousee erityisesti EU-puheenjohtajuuskauteen valmistautuvien ranskalaisten kannanotoissa usein esiin.
EU:n ja Venäjän suhteista. Tulevana viikonloppuna Venäjällä järjestetään duuman vaalit. Tähän reagoiden parlamentti hyväksyi Venäjä-päätöslauselman, joka keskittyy EU:n ja Venäjän edelleen huonontuneisiin suhteisiin. Päätöslausema käsitteli suhteita laaja-alaisesti taloudesta kulttuuriin ja ulkosuhteista turvallisuuteen. Myös huoli Venäjän tulevien vaalien epärehellisyydestä nousi esiin sekä Euroopan yhteisen puolustuskapasiteetin syventäminen ja energiariippuvuuden vähentäminen. EU:lla tulee olla yhtenäinen linja Venäjä-suhteisiin, joka tyrmää ihmisoikeusloukkaukset, toimet demokratian heikentämiseksi sekä aggressiot omia kansalaisia ja naapurivaltioita kohtaan. Samalla on kuitenkin tärkeä pitää keskusteluyhteydet Venäjän suuntaan auki ja varmistaa kauppasuhteiden jatkuvuus.
Aleksei Navalnyi Sakharov-ehdokkaaksi. Parlamenttiryhmämme Renew Europen valitsi pitkän keskustelun jälkeen ehdokkaansa Sakharov-palkinnon saajaksi Venäjällä kaltereiden takana istuvan Aleksei Navalnyin, joka henkeään uhaten matkusti Venäjälle hakemaan itselleen oikeutta. Toiselle sijalle tuli ryhmä afganistanilaisia naisia, jotka edistävät parempaa tulevaisuutta. Vuonna 1988 ensimmäistä kertaa Nelson Mandelalle jaettu palkinto on unionin merkittävin kunnianosoitus ihmisoikeuksien ja sananvapauden puolustajien työlle. Parlamentti äänestää Sakharov-palkinnon saajasta lokakuussa.
Eläinkokeista. Yksi viikon kuumimmista keskustelunaiheista oli eläinkokeet. Parlamentti hyväksyi lähes yksimielisesti julkilausuman eläinten käytön luopumisesta lakisääteisessä testauksessa ja koulutuksessa. Jo vuonna 2010 eläinten suojelusta annetussa direktiivissä linjataan, että elävät eläimet tulee korvata kokonaisuudessaan heti, kun se on tieteellisesti mahdollista. Kosmetiikka-alaa koskeva eläinkielto on ollut jo pitkän aikaa osa EU-lainsäädäntöä ja se on osoittanut, että eläinkokeista luopuminen on toteutettavissa kehitystä vaarantamatta. On kuitenkin olemassa vielä tutkimuksen muotoja, joissa mahdollisesti tarvitaan testausta myös jatkossa eläimien avulla. Tämä ei saa estää tutkimuksen kehitystä. Vaihtoehtoisiin testausmenetelmiin siirtymisessä EU:lla on erittäin hyviä tutkimus- ja innovointirahoitusvälineitä, joilla tätä voidaan edistää. Esimerkiksi Horisontti Eurooppa ja Next Generation EU -elpymisväline voisivat tarjota tähän kannustimia.
Kotimaan viikko edessä. Ensi viikolla parlamentilla on niin sanottu vihreä viikko, mikä tarkoittaa ettei Brysselissä järjestetä virallisia kokouksia. Meille mepeille se tarkoittaa kotimaan tilaisuuksia ja äänestäjien tapaamista.
Syksyisin terveisin,
Elsi
